Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Olivier Dall’Oglio:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Ilmestymisestään lähtien Olivier Dall’Oglio on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen vaikutuksesta eri aloilla. Vuosien varrella Olivier Dall’Oglio on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, ja siitä on tullut jatkuvasti kiinnostava aihe. Tällä tutkimuksella pyrimme laajentamaan ymmärrystä Olivier Dall’Oglio:stä ja sen vaikutuksesta eri alueilla sekä analysoimaan sen roolia nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Tutkimalla useita näkökulmia ja luotettavia lähteitä, sen toivotaan tarjoavan kattavan ja rikastuttavan kuvan Olivier Dall’Oglio:stä ja sen merkityksestä nykyään.
![]() | |||
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Syntymäaika | 16. toukokuuta 1964 | ||
Syntymäpaikka | Alès, Gard, Ranska | ||
Pelipaikka | puolustaja | ||
Pituus | 177 cm | ||
Seura | |||
Seura | avoin | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1982–1989 | ![]() |
197 | (4) |
1989–1992 | ![]() |
64 | (0) |
1992–1993 | ![]() |
32 | (1) |
1993–1996 | ![]() |
50 | (0) |
Valmennusura | |||
1997–1998 | ![]() | ||
1998–2000 | ![]() | ||
2006–2007 | ![]() | ||
2007–2008 | ![]() | ||
2008–2009 | ![]() | ||
2010–2012 | ![]() | ||
2012–2018 | ![]() | ||
2019–2021 | ![]() | ||
2021–2022 | ![]() | ||
2023–2024 | ![]() | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Olivier Dall’Oglio (s. 16. toukokuuta 1964) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.
Dall’Oglio aloitti pelaajauransa Olympique Alès'n puolustajana vuonna 1982. Hän pääsi toden teolla pelaavaan kokoonpanoon kaudella 1983/84 ja edusti Division 2:ssa pelannutta seuraa kaikkiaan seitsemän kauden ajan. Dall’Oglio kuului seuran avainpelaajiin, kunnes siirtyi vuonna 1989 RC Strasbourgiin. Division 2:ssa uransa luonut Dall’Oglio debytoi pääsarjassa kaudella 1994/95, jonne hänen edustamansa Stade Rennais oli noussut. Liigatasolla vastuu jäi kuitenkin vähäisemmäksi ja Dall’Oglio lopetti uransa vuonna 1996.[1]
Pelaajauransa jälkeen Dall’Oglio valmensi Alès'n, Nîmes Olympiquen ja ESTAC Troyes'n reservijoukkueita, kunnes kesällä 2007 nousu Alès'n edustusjoukkueen päävalmentajaksi.[1] Hän valmensi seuraa yhden kauden ja siirtyi kesällä 2008 Arabiemiirikuntien jalkapallomaajoukkueen apuvalmentajaksi.[2] Kesällä 2010 Dall’Oglio siirtyi Dijon FCO apuvalmentajaksi. Patrice Carteronin jätettyä päävalmentajan tehtävät kesällä 2012 nousi Dall’Oglion peräsimeen.[3] Kaudella 2015/16 hän luotsasi Dijonin Ligue 2:n kakkoseksi ja seura nousi neljän kauden tauon jälkeen pääsarjatasolle. Kaudella 2016/17 Dijon säilytti sarjapaikkansa ja Dall’Oglio jatkoi päävalmentajana. Kaudella 2017/18 Dijon sijoittui keskikastiin ollen 11:s, mikä oli joukkueen paras sijoitus pääsarjatasolla. Kaudella 2018/19 Dijon juuttui putoamiskamppailuun ja seuraa pitkään valmentanut Dall’Oglio siirrettiin sivuun tehtävistään vuoden 2018 lopussa.[4]
Toukokuun lopussa 2019 Dall’Oglio allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Ranskan liigaan nousseen Stade Brestois'n kanssa.[5] Dall’Oglio valmensi Brestiä pääsarjassa kaksi kautta, jotka päättyivät sijoille 14 ja 17. Kauden 2020/21 jälkeen hän siirtyi Montpellierin päävalmentajaksi.[6] Seura erotti hänet lokakuussa 2022.[7]
Joulukuussa 2023 Dall’Ogliosta tuli AS Saint-Étiennen päävalmentaja.[8] Hän johdatti joukkueen kauden 2023/24 päätteeksi Ligue 2:ssa kolmanneksi. Nousukarsinnoissa Saint-Étienne voitti FC Metzin ja seura nousi pääsarjatasolle.[9] Syyskausi liigassa oli tuloksellisesti vaisu ja putoamiskamppailuun juuttunut seura erotti Dall’Oglion joulukuun puolivälissä 2024.[10]
Edeltäjä: Patrice Carteron |
Dijon FCO:n päävalmentaja 2012–12/2018 |
Seuraaja: Antoine Kombouaré |
Edeltäjä: Jean-Marc Furlan |
Stade Brestois'n päävalmentaja 2019–2021 |
Seuraaja: Michel Der Zakarian |
Edeltäjä: Michel Der Zakarian |
Montpellierin päävalmentaja 2021–10/2022 |
Seuraaja: Romain Pitau |
Edeltäjä: Laurent Battles |
AS Saint-Étiennen päävalmentaja 12/2023–12/2024 |
Seuraaja: Eirik Horneland |