Kysymys Olli Kivioja:stä on äärimmäisen tärkeä nykyään, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri puoliin. Alkuperäistään lähtien Olli Kivioja on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua, herättänyt ihmisissä uteliaisuutta ja pohdintaa. Tässä artikkelissa pyritään perehtymään Olli Kivioja:een liittyviin eri näkökohtiin, analysoimalla sen vaikutuksia eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Objektiivisen ja syvällisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen näkökulman Olli Kivioja:een rikastuttaaksemme lukijoiden tietämystä ja luodaksemme rakentavaa keskustelua tästä aiheesta.
Olli Veikko Kivioja (1. helmikuuta 1925 – 5. syyskuuta 2018)[1] oli suomalainen kirurgi ja lääkintöneuvos. Hän teki elämäntyönsä Helsingin Diakonissalaitoksen kirurgian ylilääkärinä.
Kivioja syntyi Kalajoella Vilho Kiviojan 11-lapsisen pappisperheen neljänneksi vanhimpana lapsena.[2][3] Jatkosodassa 18-vuotias Kivioja tuli jalkaväen täydennysmiehenä Uhtuan rintamalle vuonna 1943, mutta vaihtoi aselajia ja kouluttautui lentäjäksi Kauhavan ilmasotakoulussa 1943. Hän ehti lentää Blenheim-pommituslaivueessa vuoden 1944 taisteluissa[4][5]. Hän toimi sotilaslentäjien veteraaniyhdistys Pilvenveikkojen puheenjohtajana 2003–2011 ja oli yksi yhdistyksen viimeisistä elossa olleista jäsenistä.[6] Vuosina 1969–1991 Kivioja oli sivutoiminen ilmailuviranomaisen asiantuntijalääkäri ja 1980-luvun alkupuolella Suomen Ilmailulääketieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja[7].
Ikänsä liikuntaa harrastanut Kivioja innostui 60-vuotiaana maratonjuoksusta yhdessä poikansa kanssa ja kilpaili sitten veteraanisarjassa ympäri maailmaa.[8]
Kiviojalta ilmestyi 1990-luvulla yhdessä toimittaja Maarit Huovisen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Kirurgin muistelmia (WSOY 1993).[3]