Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Olli Reenpää:stä, joka on äärimmäisen tärkeä nykyisessä tilanteessa. Olli Reenpää on ollut keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla, ja sen merkitys on kiistaton nyky-yhteiskunnassa. Eri näkökulmista ja lähestymistavoista Olli Reenpää on herättänyt kiinnostusta ja pohdintaa, mikä kutsuu meitä syventämään sen tutkimista ja ymmärrystä. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme erilaisia Olli Reenpää:een liittyviä näkökohtia tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Kari Olli Reenpää (vuoteen 1935 Renqvist: s. 25. maaliskuuta 1934 Helsinki) on suomalainen diplomi-insinööri, joka toimi Otava-Kuvalehdet Oy:n konsernijohtajana vuosina 2000–2010[1] ja Kustannusyhtiö Otavan hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2014 saakka.[2][3] Hän toimi Otavan varatoimitusjohtajana vuosina 1968–1978 ja toimitusjohtajana vuodet 1979–1999.[4]
Reenpää valmistui paperi-insinööriksi 1960, ja samanaikaisesti hän aloitti Otavan palveluksessa tutkimus- ja käyttöinsinöörinä ja vuodesta 1964 yhtiön teknillisenä johtajana. Hänet nimitettiin Otavan toimitusjohtajaksi 1979 Heikki A. Reenpään jälkeen.[4] Hän oli aloittanut serkkunsa Heikki A. Reenpään kanssa Otavan kunnostamisen vakavaraiseksi yhtiöksi, kun se oli 1960-luvulta alkaen kokenut vaikeita aikoja. 1990-luvun alun yritysvaltausuhka estettiin vetämällä Otava vuonna 1991 pois pörssistä, ja siitä tuli puhtaasti sukuyhtiö. Otava-Kuvalehdet Oy:n konsernijohtajaksi hän nousi vuonna 2000, jolloin myös konserni sai nykyisen nimensä.[3]
Reenpäälle myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi vuonna 1996.[3] Hän toimi Graafisen teollisuuden Työnantajaliiton puheenjohtajana vuosina 1979–1982 ja Graafisen Keskusliiton puheenjohtajana 1979–1993.
Reenpää on Kari Reenpään poika. Antti Reenpää on Reenpään poika,[5] ja Otavan toimitusjohtaja Eva Reenpää on hänen tyttärensä.[6]