Oman äidinkielen opetus Suomessa

Tässä artikkelissa tutkimme Oman äidinkielen opetus Suomessa:n kiehtovaa maailmaa. Olipa kyseessä hahmo, konsepti, tapahtuma tai merkittävä päivämäärä, Oman äidinkielen opetus Suomessa on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja on herättänyt uteliaisuutta ja kiinnostusta lukemattomissa ihmisissä ajan mittaan. Seuraavilla riveillä perehdymme sen alkuperään, sen vaikutuksiin nykymaailmassa ja siihen, miten se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme elämän eri osa-alueista. Valmistaudu löytämään uusia yksityiskohtia ja näkökulmia Oman äidinkielen opetus Suomessa:stä, kun lähdemme jännittävälle matkalle sen vaikutuksen kautta maailmaan, jossa asumme.

Oman äidinkielen opetus on Suomessa annettavaa, perusopetusta täydentävää kielenopetusta. Sitä voivat opiskella kaikki oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Oman äidinkielen opetukseen voivat kuitenkin osallistua myös ne suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset oppilaat, joiden ulkomailla asumisen aikana hankittua kielitaitoa halutaan ylläpitää. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä aktiiviseksi sekä luoda kiinnostusta kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Samalla oman äidinkielen oppiminen edistää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.[1][2][3]

Vuoden 2023 lopussa Suomen väestöstä 10,0 prosenttia (558 294 as. Suomen 5 603 851 asukkaasta) oli henkilöitä, jotka olivat ilmoittaneet äidinkielekseen muun kuin jonkun Suomen kotimaisen kielen.[4] Tähän joukkoon kuului kymmeniä tuhansia oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria. Monissa perheissä lasten halutaan oppivan myös perheen kotikieltä tai -kieliä. Suomen perustuslain 17. pykälän mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.[5][6][7] Monikielisillä henkilöillä voi olla useita äidinkieliä tai ensimmäisiä kieliä.[6][7]

Käytännössä oman äidinkielen opetus on toteutettu erillisrahoitetuna perusopetusta täydentävänä opetuksena. Sen laajuus on kaksi vuosiviikkotuntia.[2][8] Oppilaille opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Myös opetuksen järjestäjille - tyypillisesti kunnille ja niiden peruskouluille ja muille oppilaitoksille - oman äidinkielen opetuksen järjestäminen on vapaaehtoista.[1][2][3]

Oman äidinkielen opiskelijat kielittäin

Oman äidinkielen opetustarjonta kuvaa osaltaan Suomen muutosta monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi ja tuo esiin kansainvälisten tai monikulttuuristen lapsiperheiden osuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opetushallituksen aineiston mukaan syksyllä 2023 oman äidinkielen opetukseen osallistui runsas 24 100 oppilasta. Tuolloin viisi suurinta opetettavaa kieltä olivat venäjä, arabia, somali, englanti ja ukraina. Venäjää opiskeli syksyllä 2023 noin 6 100 oppilasta, arabiaa 3 200, somalia 2 200, englantia 1 400 ja ukrainaa noin 1 200 oppilasta.[9]

Enemmistö rekisteriäidinkielensä perusteella opetukseen oikeutetuista lapsista tai nuorista ei osallistu asuinkuntiensa järjestämään oman äidinkielen opetukseen. Vuonna 2022 noin 35 % opetukseen oikeutetuista lapsista ja nuorista osallistui tähän opetukseen.[3]

Oheinen taulukko esittää tilaston oman äidinkielen oppilaista ja opiskelijoista vuonna 2023. Tilasto kuvaa erillisen valtionavun turvin järjestettyä vieraskielisten (erityisesti maahanmuuttajien) oppilaiden äidinkielen opetusta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, sekä suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen tähtäävää opetusta. Taulukossa esitetään kielet joiden opetusta oli järjestetty vähintään 100 opilaalle syksyllä 2023. (Pienemmät kielet kommentoitu piiloon ja löytyvät lähdejulkaisusta).[9]

Kieli[9] Oppilaita
Keväällä
2023[9] 		Oppilaita
Syksyllä
2023[9]
albania &&&&&&&&&&&&0951.&&&&00951 &&&&&&&&&&&01138.&&&&001 138
arabia &&&&&&&&&&&03091.&&&&003 091 &&&&&&&&&&&03158.&&&&003 158
bengali &&&&&&&&&&&&0137.&&&&00137 &&&&&&&&&&&&0176.&&&&00176
dari/farsi/persia &&&&&&&&&&&&0872.&&&&00872 &&&&&&&&&&&&0965.&&&&00965
englanti &&&&&&&&&&&01198.&&&&001 198 &&&&&&&&&&&01382.&&&&001 382
espanja &&&&&&&&&&&&0554.&&&&00554 &&&&&&&&&&&&0632.&&&&00632
hindi &&&&&&&&&&&&0270.&&&&00270 &&&&&&&&&&&&0309.&&&&00309
italia &&&&&&&&&&&&0143.&&&&00143 &&&&&&&&&&&&0193.&&&&00193
japani &&&&&&&&&&&&&079.&&&&0079 &&&&&&&&&&&&0121.&&&&00121
kiina &&&&&&&&&&&&0944.&&&&00944 &&&&&&&&&&&01016.&&&&001 016
kreikka &&&&&&&&&&&&&093.&&&&0093 &&&&&&&&&&&&0108.&&&&00108
kurdi/kurdi sorani &&&&&&&&&&&&0567.&&&&00567 &&&&&&&&&&&&0551.&&&&00551
paštu &&&&&&&&&&&&&080.&&&&0080 &&&&&&&&&&&&0100.&&&&00100
portugali &&&&&&&&&&&&0172.&&&&00172 &&&&&&&&&&&&0184.&&&&00184
puola &&&&&&&&&&&&0177.&&&&00177 &&&&&&&&&&&&0176.&&&&00176
ranska &&&&&&&&&&&&0222.&&&&00222 &&&&&&&&&&&&0317.&&&&00317
saksa &&&&&&&&&&&&0311.&&&&00311 &&&&&&&&&&&&0300.&&&&00300
somali &&&&&&&&&&&02431.&&&&002 431 &&&&&&&&&&&02200.&&&&002 200
tamili &&&&&&&&&&&&0163.&&&&00163 &&&&&&&&&&&&0198.&&&&00198
thai &&&&&&&&&&&&0177.&&&&00177 &&&&&&&&&&&&0220.&&&&00220
turkki &&&&&&&&&&&&0231.&&&&00231 &&&&&&&&&&&&0298.&&&&00298
ukraina &&&&&&&&&&&&0508.&&&&00508 &&&&&&&&&&&01193.&&&&001 193
unkari &&&&&&&&&&&&0142.&&&&00142 &&&&&&&&&&&&0114.&&&&00114
urdu &&&&&&&&&&&&0183.&&&&00183 &&&&&&&&&&&&0240.&&&&00240
venäjä &&&&&&&&&&&05754.&&&&005 754 &&&&&&&&&&&06066.&&&&006 066
vietnam &&&&&&&&&&&&0410.&&&&00410 &&&&&&&&&&&&0464.&&&&00464
viro &&&&&&&&&&&01235.&&&&001 235 &&&&&&&&&&&01165.&&&&001 165
Yhteensä
kieliä: 59		 &&&&&&&&&&022010.&&&&0022 010 &&&&&&&&&&024137.&&&&0024 137

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman pakolaistilanteen vuoksi Suomeen on muuttanut runsaasti lapsiperheitä Ukrainasta vuodesta 2022 lähtien. Tämä näkyy selkeästi ukrainan ja venäjän kieliä äidinkielenään opiskelevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrän nousuna vuosien 2021 ja 2023 välillä.[10][11][12][9]

Haasteita ja kehitystarpeita

Oman äidinkielen opetukseen osallistumista lisäävät opetuksen järjestäminen lähellä oppilaan kotia tai omassa koulussa sekä opetuksen sijoittaminen lukujärjestykseen. Sen sijaan illalla tai sijainniltaan kaukana järjestettävä opetus vähentävät osallistumista opetukseen.[13][1]

Oman äidinkielen opetuksen potentiaalisten oppilaiden määrät vaihtelevat alueittain. Monessa kunnassa on tarvetta nykyistä useamman kielen opetukseen, mutta opetuksen järjestäjien mahdollisuudet vastata tarpeisiin vaihtelee paljon. Erityisesti ammattitaitoisten opettajien saatavuus edistää oman äidinkielen opetuksen tarjoamismahdollisuuksia.[13] Yli-Jokipii ja muut (2020) toivat esille oman äidinkielen opettajien työn muodostuvan yleensä määräaikaisista työsuhteista. Vakinaistamisen yhtenä esteenä on ollut ettei useissa oppilasmäärältään merkittävissä maahanmuuttajakielissä (kuten somali, albania, farsi, kurdi, vietnam, turkki, thai, dari sekä osin arabia) voinut pätevöityä aineenopettajaksi Suomessa, koska missään suomalaisessa yliopistossa ei tarjottu vähintään ainekelpoisuuden (60 op) laajuista opintoja näistä kielistä.[8]

Arviointien perusteella oman äidinkielen heikko asema oppiaineena vaikuttaa sitä opettavien opettajien työhön. Usein opettaja joutuu työskentelemään eri kouluilla, siirtymään näiden välillä ja antamaan opetusta iltaisin. Tämä vähentää mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden opettajien kanssa.[13][1]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksen (2023) mukaan oman äidinkielen oppimista tukevat... vaikeuttavat... suositukset...[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Salla Venäläinen, Tanja Laimi ja Saana Seppälä: Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia: Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi (pdf) Tiivistelmät 1:2023. 2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, karvi.fi. ISBN 978-952-206-752-4 Viitattu 27.11.2024.
  2. ↑ a b c Liite 3. Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt sekä oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi (pdf) Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
  3. ↑ a b c Irina Piippo: Oman äidinkielen opetus osana kestävää kieltenopetusta kieliverkosto.fi. 14.5.2024. Viitattu 27.11.2024.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan, 31.12.2023 (Ote taulukosta: Tilastokeskuksen maksuttomat tilastotietokannat - PxWeb API - Lista Tilastokeskuksen tietokannoista / Maahanmuuttajat ja kotoutuminen / Maahanmuuttajat ja kotoutuminen / 11vx -- Väestö kielen, iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023) Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 27.11.2024.
  5. ↑ 11.6.1999/731 Suomen perustuslaki Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Lakitieto. Viitattu 27.11.2024.
  6. ↑ a b Oman äidinkielen opetus Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
  7. ↑ a b Perusopetusta täydentävän oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Jyväskylän peruskoulujen perusopetussuunnitelma, liite. Jyväskylä, via peda.net. Viitattu 27.11.2024.
  8. ↑ a b Maija Yli-Jokipii, Larissa Aksinovits, Riitta Salin ja Tuulia Hautakoski: Oman äidinkielen osaaminen – hyödyntämätön resurssi kieliverkosto.fi. 25.3.2020. Viitattu 27.11.2024.
  9. ↑ a b c d e f Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2023 (pdf) 2024. Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
  10. ↑ Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2019 (pdf) Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
  11. ↑ Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2021 (pdf) 2022. Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
  12. ↑ Omana äidinkielenä opetetut kielet ja opetukseen osallistuneiden määrät vuonna 2022 (pdf) 2023. Opetushallitus, oph.fi. Viitattu 27.11.2024.
  13. ↑ a b c Valmistava ja oman äidinkielen opetus edistävät kielellisiä valmiuksia, mutta oppimisen tuessa vielä parannettavaa 8.9.2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, karvi.fi. Viitattu 3.12.2024.

Aiheesta muualla