Nykymaailmassa Ometeotl on saavuttanut ratkaisevan merkityksen jokapäiväisen elämän eri alueilla. Ometeotl:stä on tullut väistämätön keskustelunaihe sen vaikutuksista kansanterveyteen ja maailmanlaajuiseen talouteen. Kautta historian Ometeotl:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, sillä se on muokannut uskomuksiamme, käyttäytymistämme ja päätöksiämme. Tässä artikkelissa tutkimme Ometeotl:n eri puolia ja sen vaikutusta maailmaan, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyhetkellä. Syvän ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Ometeotl:n roolia elämässämme ja sitä, kuinka se on määritellyt todellisuutemme.
Ometéotl, "Kaksi jumalaa", (myös Ometecutli, Tloque Nahuaque tai Citlatonac) on asteekkien ylijumala ja luojajumala, jolla ei kuitenkaan ollut juuri minkäänlaista osaa asteekkien uskonnossa ja palvontamenoissa. Ometeotl on "hän joka on keskipisteessä", jumala, joka syleilee kaikkea ja on suoraan läsnä, mutta samalla näkymätön. Ometeotl on kaiken alku, ja erään perinteen mukaan hän keksi itsensä.[1] Hän hallitsi korkeinta eli kolmattatoista taivasta, Omeyocania ("Kaksoistaivas"), dualismin tyyssijaa, joka sijaitsi auringon, kuun, tuulen ja muiden elementtien yläpuolella. Joidenkin uskomusten mukaan Ometeotl edusti maailman kahtalaisuutta ja oli sen biseksuaalinen ruumiillistuma. Hän saattoi itsensä raskaaksi ja synnytti auringon neljä puolta.[2] Ometeotlin kaksi puolta ovat maskuliininen Ometecuhtli eli Kaksoisvaltias ja feminiininen Omecíhuatl eli Kaksoisvaltiatar. Yhdessä he edustivat asteekkien maailmankaikkeuden vastakkaisia puolia: miestä ja naista, valoa ja pimeyttä, liikettä ja lepoa sekä järjestystä ja kaaosta.[3] Toinen naisellinen aspekti, Coatlicue, synnytti asteekkien kansallisjumala Huitzilopochtlin[2]
Mayojen uskonnossa Ometeotlin vastine on Hunab Ku.[1]