Omisteinen ohjelmisto

Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Omisteinen ohjelmisto:een, ja tutkimme sen tärkeyttä ja merkitystä eri yhteyksissä. Näillä linjoilla analysoimme sen vaikutusta ja vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme Omisteinen ohjelmisto:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Tämä artikkeli lähestyy Omisteinen ohjelmisto:tä sen alkuperästä nykyiseen tilaan useista näkökulmista ja tarjoaa lukijalle kattavan ja rikastuttavan käsityksen siitä. Epäilemättä tämä on kiehtova aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti.

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Omisteinen ohjelmisto tarkoittaa tietokoneohjelmistoa, jonka käyttöoikeuslisenssi sallii ohjelmiston käyttämisen tietyin ehdoin, mutta jota ei ilman erillistä lupaa saa muokata tai levittää edelleen. Näin ohjelmiston tekijänoikeuksien haltija pitää ohjelmiston kehitystyön ja immateriaalioikeudet omassa hallinnassaan. Omisteista ohjelmistoa voidaan pitää vapaan ohjelmiston tai avoimen lähdekoodin vastakohtana.

Tyypillisesti omisteinen ohjelmisto perustuu suljettuun lähdekoodiin, joka käsitetään ohjelmistoyrityksen liikesalaisuudeksi. Tällöin käyttäjälle luovutetaan ainoastaan ohjelmiston konekielinen eli binäärimuotoon käännetty versio, jonka toteutustapaan käyttäjä ei pääse tutustumaan ja jota on siksi käytännössä lähes mahdotonta muokata omien tarpeiden mukaiseksi, vaikka ohjelmiston lisenssi sen sallisikin. Erityisen ongelman suljettu lähdekoodi aiheuttaa ohjelmiston tietoturvan arvioinnille, sillä sekä vahingossa syntyneiden haavoittuvuuksien että mahdollisesti tarkoituksella ujutettujen takaporttien etsintä konekielisestä ohjelmasta on huomattavasti suuritöisempää, kuin niiden löytäminen lähdekoodia analysoimalla. Jos joku ulkopuolinen haluaa tutustua ohjelmiston lähdekoodiin, hänen on yleensä allekirjoitettava salassapitosopimus.

Omisteisia ovat myös sellaiset ohjelmistot, joiden lähdekoodi on julkaistu, mutta joiden lisenssi ei salli ohjelmiston vapaata muokkaamista ja levittämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi Microsoftin tarjoamat jaetun lähdekoodin ohjelmistot.

Omisteista lisenssiä sanotaan myös kaupalliseksi tai yksityisen omistusoikeuden lisenssiksi (ransk. licence propriétaire, licence privative).

Ohjelmistoja koskevissa tekijänoikeuskiistoissa toteutustapa (lähdekoodi) katsotaan tekijänoikeudella suojatuksi, mutta toimintoa (esim. matemaattinen kaava) ei katsota: vastaavan toiminnon voi toteuttaa kunhan lähdekoodia ei ole kopioitu.[1] Monet ohjelmistoja koskevat patentit on kyseenalaistettu ja sääntöjä on muutettu useaan otteeseen.[2]

Historia

Eräänä käsitteen syntyhetkenä voidaan pitää Franklin ACE-tietokoneista syntynyttä kiistaa Applen kanssa vuonna 1983. Kiista johti tarkennukseen Yhdysvaltain tekijänoikeuslakiin, joka merkitsi tekijänoikeuden kattamaan myös binäärimuotoisen ohjelman ihmisten käyttämän lähdekoodin lisäksi.[3][4][5]

IBM haastoi IBM PC -yhteensopivien valmistajia oikeuteen IBM PC-tietokoneen BIOS-ohjelmiston tekijänoikeudesta.[6] Takaisinmallinnuksella BIOS:sta tehtiin toiminnallisesti yhteensopiva versio, joka ei loukannut IBM:n tekijänoikeuksia.[7]

Katso myös

Lähteet

  • MOT: Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja 5.0 (Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta)

Viitteet

  1. ↑ US judge throws out claims SAS software is copyrightable in long-running spat with Brit firm World Programming Ltd theregister.com. 2.11.2020. Viitattu 3.11.2020. (englanniksi) 
  2. ↑ Software patents poised to make a comeback under new patent office rules arstechnica.com. 10.1.2019. Viitattu 3.11.2020. (englanniksi) 
  3. ↑ Hassett, Rob: Impact of Apple vs. Franklin Decision internetlegal.com. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  4. ↑ 714 F. 2d 1240 – Apple Computer Inc v. Franklin Computer Corporation Open Jurist. Viitattu 12.8.2017.
  5. ↑ Smith, Ernie: Clone Wars Tedium. Viitattu 12.8.2017.
  6. ↑ Sanger, David E.: Eagle's Battle for Survival New York Times. Viitattu 12.8.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Schwartz, Mathew: Reverse-Engineering Computerworld. Viitattu 12.8.2017.