Onageri

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Onageri:tä, joka on erittäin tärkeä aihe tänään. Onageri on konsepti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä politiikkaan, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Seuraavilla riveillä analysoimme Onageri:n eri puolia, sen merkitystä nykymaailmassa ja joitain sen ympärillä olevia kiistoja. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Onageri:tä ja tarjota yleiskatsaus, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen laajuuden ja seuraukset. Epäilemättä Onageri on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee yksityiskohtaisen tutkimisen.

Tämä artikkeli käsittelee piiritysasetta. Onageri (Equus hemionus onager) on myös aasianvilliaasin alalajin nimi.
Piirros onagerista.

Onageri (lat. onager ’villiaasi’) oli roomalainen piirityskone. Laite sai nimensä laukaisun yhteydessä purkautuneen energian aiheuttamasta rekyylistä, joka muistutti villiaasin eli onagerin potkua.[1] Tämä katapultin tyyppinen ase käytti kierrettyihin köysiin varastoitua energiaa linkoamaan kiven kohteeseensa.

Onageri rakentui puukehikosta, jonka kierrettäviin köysiin oli kiinnitetty heittovarsi. Heittovarren päässä oli ammuskiven sisältävä linko.

Tässä kuvassa nähdään hyvin energiavatastona toimiva köysikierre. köysikierre esiviritettiin köysikierteen päästä.

Onageri viritettiin vetämällä vartta taakse (alas) päin varastoiden liikettä vastaan kiertyviin köysiin potentiaalienergiaa. Laukaisu suoritettiin vapauttamalla varsi ammuksineen eteen (ylös) päin suuntautuvaan liikkeeseen. Ammuksen laukaisukulman määräsi varren liikkeen pysäyttävän pehmustetun tason kulma.

Roomalaiset käyttivät onageria lähinnä elävää voimaa vastaan linnoitusten piirityksissä, sillä sen teho ei riittänyt murtamaan vahvoja maa- tai kivivalleja. Ammuskivet saatettiin laukaista myös palavan aineen päällystäminä.

Lähteet

Lähdeviitteet

  1. ↑ Goldsworthy s.189

Aiheesta muualla