Oopperan kummitus

Nykyään Oopperan kummitus on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Politiikan alalta tieteeseen ja teknologiaan Oopperan kummitus on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa analysoimme Oopperan kummitus:n vaikutuksia ja vaikutuksia sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Tutkimme asiaa koskevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Alkuperäistään evoluutioonsa Oopperan kummitus on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan historiassa ja kehityksessä, ja sen vaikutus tulee olemaan keskustelunaihe vielä vuosia.

Tämä artikkeli kertoo romaanista. Romaaniin pohjautuvia teoksia on täsmennyssivulla.
Pariisin oopperan kummitus
Le Fantôme de l’Opéra
Alkuperäisteos
Kirjailija Gaston Leroux
Kieli ranska
Genre goottilainen kauhuromaani
Suomennos
Kustantaja Minerva
Julkaistu 1926
Sivumäärä 250
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Oopperan kummitus (ransk. Le Fantôme de l’Opéra) on ranskalaisen Gaston Leroux’n kirjoittama goottilainen kauhuromaani, joka ilmestyi vuonna 1910. Kirjan ensimmäinen suomennos ilmestyi 1926 nimellä Pariisin oopperan kummitus ja toinen vuonna 1990 nimellä Oopperan kummitus.

Romaanin pohjalta on tehty lukuisia sovituksia – tunnetuimpia ovat Lon Chaneyn tähdittämä mykkäelokuva Suuren oopperan kummitus (1925) ja Andrew Lloyd Webberin musikaali The Phantom of the Opera (1986) sekä siihen perustuva elokuva (2004).[1]

Tarina

Oopperan kummitus on koskettava ja opettavainen tarina pakkomielteisestä, mutta aidosta rakkaudesta ja sen menetyksestä sekä siitä, kuinka ulkoinen ja sisäinen kauneus eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Tarinan nimikkohahmo Oopperan kummitus on kuolevainen mies nimeltään Erik, jonka kasvot ovat olleet kammottavasti epämuodostuneet jo hänen syntymästään asti. Sisimmältään kaunista Erikiä ei ole koskaan arvostettu, vaikka hän on lahjakas niin musiikissa kuin monessa muussakin taiteessa. Ihmiset, pojan oma äiti mukaan luettuna, ovat pelänneet ja inhonneet tätä. Kukaan ei ole koskaan rakastanut Erikiä (lukuun ottamatta hänen äitiään), eikä hän ole oppinut erottamaan oikeaa väärästä.

Erik asettuu elämään Pariisin oopperatalon kellareiden alapuolelle katakombeihin. Monipuolisilla taidoillaan hän saa muut ihmiset uskomaan, että oopperassa kummittelee. Myöhemmin Erik rakastuu orpotyttö Christineen, jota Erik alkaa opettaa laulamaan. Pian tyttö laulaakin ”kuin yksi Jumalan enkeleistä”. Mutta kun Christinen lapsuudenystävä ja ihastus Raoul de Chagny astuu kuvaan, hän on vaikean päätöksen edessä.

Sovitukset

Lontoon Her Majesty’s Theatre, jossa musikaalia on esitetty vuodesta 1986

Elokuvat

Ensimmäinen elokuvasovitus kirjasta tehtiin vuonna 1916, mutta tämä on julistettu kadonneeksi tai jopa tuhotuksi. Romaanin pohjalta on silti tehty muita lukuisia elokuvia. Muutamia niistä ovat:

Teatteri

Oopperan kummituksesta on tehty lukuisia näytelmä- ja musikaaliversioita. Tunnetuimpia niistä on Andrew Lloyd Webberin musikaali The Phantom of the Opera, joka sai ensi-iltansa 1986.

Kirjat

Susan Kayn kirjoittama romaani Phantom ilmestyi vuonna 1991. Se kertoo Gaston Leroux’n tarinan uudelleen, mutta keskittyy kertomaan myös aiheista, joihin Leroux on vain viitannut. Se on tavallaan Oopperan kummituksen elämäkerta kehdosta hautaan. Kirja viittaa myös Andrew Lloyd Webberin musikaaliin ja vuoden 1925 elokuvaan. Kirjasta tuli tavattoman suosittu. Koska siitä ei otettu painoksia vuosiin, varsinkin englanninkielisistä kappaleista tuli kysyttyjä harvinaisuuksia, joista maksettiin jopa yli 300 euroa. Vuonna 2005 pieni kirjakustantamo painatti teoksesta kaksi uutta painosta.

Suomennokset

Oopperan kummitus on suomennettu kaksi kertaa:

Lähteet

  1. ↑ Salminen, Kari: Kummitus ei saa rauhaa Turun Sanomat. 23.9.2005. Viitattu 5.7.2018.

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Le Fantôme de l’Opéra (ranskaksi)