Orijalainen kirjaimisto

Artikkelissa, jonka otsikko on Orijalainen kirjaimisto, tutkimme täysin tätä kiehtovaa aihetta/henkilöä/päivämäärää, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Orijalainen kirjaimisto on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Orijalainen kirjaimisto:n olennaisimpia ja kiistanalaisimpia puolia ja tarjoamme ainutlaatuisen ja rikastuttavan näkökulman tähän ilmiöön/henkilöön/päivämäärään. Liity kanssamme tälle löytö- ja oppimismatkalle, joka epäilemättä johtaa meidät ymmärtämään ja arvostamaan paremmin Orijalainen kirjaimisto:n merkitystä nykymaailmassa.

Orijalainen kirjaimisto
Orijan kielen omakielinen nimitys (oṛiā bhāṣā) orijalaisilla kirjaimilla kirjoitettuna.
Orijan kielen omakielinen nimitys (oṛiā bhāṣā) orijalaisilla kirjaimilla kirjoitettuna.
Tyyppi abugida
Kielet orija
Kirjoitussuunta vasemmalta oikealle
ISO 15924 Orya, 327[1]
Unicode-lohko 0B00–0B7F[2]

Orijalainen kirjaimisto[3] (orijaksi ଓଡ଼ିଆ ଲିପି, oṛiā lipi, ଉତ୍କଳ ଲିପି utkaḷa lipi tai ଉତ୍କଳାକ୍ଷର utkaḷāṣara) on orijan kielen kirjoitusjärjestelmä.

Historia ja käyttö

Varhaisin löydetty orijankielinen teksti on vuodelta 1051.[4][5] Teksti on kirjoitettu kalinga-kirjaimistolla, joka kehittyi brahmista 500-luvulla.[5][6] Nykyinen orijalainen kirjaimisto ei perustu suoraan kalinga-kirjoitukseen, vaan se luotiin 1100-luvulla bengalilaisen kirjaimiston varhaisen muodon pohjalta. Bengalilaiset kirjaimet periytyivät nagarista ja sitä kautta edelleen muinaisesta brahmi-kirjoituksesta.[7][8]

Kirjaimet on kehitetty pyöreistä muodoista, koska kirjaimiston varhaisessa vaiheessa palmun lehdet olivat yleisesti käytetty kirjoitusalusta. Suorat viivat aiheuttivat helposti lehden halkeamisen, joten kirjainmerkit pyrittiin tekemään mahdollisimman kaareviksi.[5]

Kirjaimistoa käytetään orijan lisäksi myös joidenkin Odishan vähemmistökielien kirjoittamiseen.[5] Muun muassa santalia, mundaria, hota ja kuita kirjoitetaan Odishassa orijalaisilla kirjaimilla.[9][10][11][12]

Konsonantit

Orijalaiseen kirjaimistoon kuuluu 35 konsonanttia.[5]

Kirjain Lat. Ääntämys
କ ka
ଖ kha
ଗ ga
ଘ gha
ଙ ṅa
ଚ ca
ଛ cha
ଜ ja
ଝ jha
ଞ ña
Kirjain Lat. Ääntämys
ଟ ṭa
ଠ ṭha
ଡ ḍa
ଢ ḍha
ଣ ṇa
ତ ta
ଥ tha
ଦ da
ଧ dha
ନ na
Kirjain Lat. Ääntämys
ପ pa
ଫ pha
ବ ba
ଵ va
ଭ bha
ମ ma
ଯ ya
ୟ ẏa
ର ra
ଳ ḷa
Kirjain Lat. Ääntämys
ଲ la
ଶ śa
ଷ ṣa
ସ sa
ହ ha

Peräkkäiset konsonantit

Muiden abugida-aakkostojen tavoin orijalaisessa kirjaimistossa tarkkeetonta konsonanttia seuraa oletusarvoisesti aina vokaali a. Vokaalin puuttuminen ilmaistaan lisäämällä konsonantin alapuolelle virama-tarke (orijaksi haḷanta). Esimerkiksi kirjaimesta କ ka saadaan କ୍ k .[4]

Viramaa käytetään ennen kaikkea vierassanoissa. Kotoperäisissä sanoissa peräkkäisten konsonanttien yhdistelmät kirjoitetaan pääsääntöisesti yhdistelmäkirjaimina, jotka yksinkertaisimmassa tapauksessa muodostetaan kirjoittamalla jälkimmäinen konsonantti edeltävän alapuolelle. Jälkimmäisen konsonantin yläpuolinen kaariviiva jää näissä yhdistelmissä yleensä pois.[4][5]

  • କ ka + ଳ ḷa → କ୍ଳ kḷa
  • ଣ ṇa + ଟ ṭa → ଣ୍ଟ ṇṭa
  • ତ ta + ନ na → ତ୍ନ tna
  • ନ na + ନ na → ନ୍ନ nna
  • ପ pa + ସ sa → ପ୍ସ psa
  • ସ sa + କ ka → ସ୍କ ska

Joillakin konsonanteilla on omat poikkeussääntönsä yhdistelmien muodostamiseen, ja monilla konsonanttiyhdistelmillä on vielä erityinen kirjoitusasu, jota ei voi suoraan päätellä yhdistettävistä konsonanteista.[4]

Vokaalit

Orijalaisilla vokaaleilla on kaksi muotoa. Itsenäistä muotoa käytetään vokaalialkuisissa tavuissa, ja konsonantilla alkavat tavut kirjoitetaan lisäämällä vokaalia ilmaiseva tarkemerkki edeltävään konsonanttiin.[5]

Yksin କ:n kanssa Lat. Ääntämys
ଅ କ a
ଆ କା ā
ଇ କି i
ଈ କୀ ī
ଉ କୁ u
ଊ କୂ ū
ଋ କୃ r̥
Yksin କ:n kanssa Lat. Ääntämys
ୠ କୄ r̥̄ –
ଌ କୢ l̥ –
ୡ କୣ l̥̄ –
ଏ କେ e
ଐ କୈ ai
ଓ କୋ o
ଔ କୌ au

Lähteet

  1. ↑ ISO 1524 Alphabetical Code List Unicode Consortium. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
  2. ↑ The Unicode Standard 6.3 – Oriya Unicode Consortium. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Kirjoitusjärjestelmien nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 18.3.2014.
  4. ↑ a b c d Mahapatra, B. P.: ”Oriya Writing”, The World’s Writing Systems, s. 404–407. (Toim. Peter T. Daniels) Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g Ager, Simon: Oriya alphabet, pronunciation and language Omniglot. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Lo, Lawrence: Kalinga AncientScripts.com. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Lo, Lawrence: Oriya AncientScripts.com. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Lo, Lawrence: South Asian Writing Systems AncientScripts.com. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Mundari Ethnologue. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
  10. ↑ Santhali Ethnologue. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
  11. ↑ Ho Ethnologue. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Kui Ethnologue. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla