Artikkelissa Orisbergin kirkko tutkimme tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme kuinka Orisbergin kirkko on vaikuttanut yhteiskuntaan ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat olemassa Orisbergin kirkko:n ympärillä ja tarjoavat täydellisen ja tasapainoisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Koko artikkelin aikana syvennymme tiettyihin näkökohtiin, jotka auttavat ymmärtämään Orisbergin kirkko:n tärkeyttä ja vaikutusta eri alueilla. Kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Orisbergin kirkko:stä.
Orisbergin kirkko Orisbergs kyrka |
|
---|---|
![]() Orisbergin kirkko |
|
Sijainti | Orisbergin kartano, Isokyrö |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Ei seurakuntaa, kirkko on yksityinen ja vuokrattu Kansan Raamattuseuralle. |
Rakentamisvuosi | 1831 |
Suunnittelija | Carl Ludvig Engel |
Materiaali | puu |
Tyylisuunta | uusklassismi |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Orisbergin ruukinkirkko (ruots. Orisbergs kyrka) Isossakyrössä on Orisbergin kartanon yksityinen kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1831 ja on erillisine kellotapuleineen Carl Ludvig Engelin suunnittelema.[1]
Orisbergin ruukinseurakunta perustettiin vuonna 1828 ja lakkautettiin 1869. Kirkko on ollut vuokrattuna Kansan Raamattuseuralle vuodesta 1976 lähtien.[2]
Hirsinen kahdeksankulmainen kirkko, Kotilammin rannassa oleva avoin temppelipäätyinen kellotapuli ja kirkkoon liittyvä hautausmaa ovat osa Orisbergin hyvin säilynyttä ruukinaluetta, joka sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2]
Kansan Raamattuseuralla on alueella pääosin kesäkäytössä oleva toimintakeskus. Ruukinkirkkoon voi tutustua kesäisin, jolloin Raamattuseura pitää siellä myös jumalanpalveluksia.[3]