Nykyään Osala on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa yhteiskunnassa. Eri näkökulmista voidaan löytää erilaisia argumentteja Osala:n puolesta ja vastaan, mikä on johtanut laajaan keskusteluun eri aloilla. Olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, poliittinen, sosiaalinen tai taloudellinen taso, Osala on onnistunut asettamaan itsensä relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Osala:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.
Osala on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Perniön eteläosassa Perniönjoen varrella.
Osala sijaitsee Perniönjoen länsirannalla Kyynämäen ja Pyhäjoen välissä. Idässä kylää rajaa Perniönjoki ja lännessä moreenimuodostuma, jonka takana on Puopyöli. Osala on Osalan kantatilan muodostama kylä eli yksinäistila. Muuta asutusta kylässä ei nykyään ole.[1] Osalan tila ja viljelty Perniönjokilaakso ovat osa Latokartanon merkittävää kulttuuriympäristöä.[2]
Osala on syntynyt viimeistään varhaiskeskiajalla.[1] Kylästä tosin on löytynyt kaksi rautakautista röykkiöhautaa.[3] Varhaisin maininta Osalasta on vuodelta 1448, jolloin kylä on lahjoitettu kirkolle. Myöhemmin kylä on peruutettu kruunulle ja sen kaksi tilaa, Greuntalo ja Eerikintalo, on myyty perintötiloiksi. Tilat ovat sittemmin yhdistyneet ja Osalaan on vielä liitetty Kyynämäen Nybacka.[1]