Nykyään Oscar Luigi Scalfaro on aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion. Koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, ei ole ihme, että ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Oscar Luigi Scalfaro:stä ja kaikista sen vaikutuksista. Oscar Luigi Scalfaro on synnyttänyt keskustelua eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuriin ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Oscar Luigi Scalfaro:n puolia ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, miten se muokkaa maailmaa, jossa elämme.
Oscar Luigi Scalfaro | |
---|---|
![]() Virallinen muotokuva (1992). |
|
Italian 9. presidentti | |
28. toukokuuta 1992 - 15. toukokuuta 1999
|
|
Pääministeri |
Giuliano Amato Carlo Azeglio Ciampi Silvio Berlusconi Lamberto Dini Romano Prodi Massimo D'Alema |
Edeltäjä | Francesco Cossiga |
Seuraaja | Carlo Azeglio Ciampi |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. syyskuuta 1918 Novara |
Kuollut | 29. tammikuuta 2012 (93 vuotta) Rooma |
Puoliso | Maria Inzitari |
Tiedot | |
Puolue | Italian kristillisdemokraattinen puolue |
Uskonto | roomalaiskatolinen |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Oscar Luigi Scalfaro (IPA ) ⓘ (ohje) (9. syyskuuta 1918 Novara – 29. tammikuuta 2012 Rooma) oli italialainen poliitikko, joka toimi maansa presidenttinä vuosina 1992–1999 ja oli sen jälkeen elinikäinen senaattori. Hän oli Italian kristillisdemokraattisen puolueen (Democrazia Cristiana) edustaja.
Scalfaro opiskeli lakia Milanossa ja valmistui vuonna 1942. Hän menetti 20-vuotiaan vaimonsa Maria Inzitarin toisessa maailmansodassa 1944, eikä mennyt sen jälkeen uusiin naimisiin. Scalfarolla oli yksi tytär.
Scalfaro valittiin 1946 Italian tasavallan perustuslakia säätävään kokoukseen ja kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin ensimmäisissä parlamenttivaaleissa Italian edustajainhuoneeseen. Scalfaro tuli tämän jälkeen uudelleenvalituksi aina vuoteen 1992 saakka. Poliittisen uransa aikana Scalfaro toimi useissa ministerintehtävissä. Sisäministerinä ollessaan vuosina 1983–1987 hän kiinnitti erityistä huomiota terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.[1]
Presidentiksi Scalfaro valittiin 25. toukokuuta 1992 pidetyssä vaalissa, jota varjosti Italian korruptioskandaalien myötä syntynyt poliittisesti vaikea tilanne. Korruptioepäilyt olivat vaikuttaneet myös Scalfaron edustamaan kristillisdemokraattiseen puolueeseen, joka lopulta hajosi vuonna 1994. Vain kaksi päivää ennen presidentinvaalia Sisilian mafia oli tappanut yhden pääsyyttäjistä ja samaan aikaan maan valuutta liira oli kriisissä.[1]
Scalfaro oli presidenttinä luotsaamassa Italiaa läpi monista poliittista kriiseistä. Kautensa päätyttyä vuonna 1999 hänet nimitettiin elinikäiseksi senaattoriksi.[1]
Aiemmin jyrkän konservatiivinen, tunnustuksellinen katolilainen ja kommunisminvastainen Scalfaro oli huonoissa väleissä pääministeri Silvio Berlusconin kanssa ja tuki keskusta-vasemmistolaista koalitiota, joka voitti vaalit 2006.