Oscar Nikula

Tämä artikkeli käsittelee Oscar Nikula:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostuksen useisiin tutkijoihin ja asiantuntijoihin eri tietoalueilla. Oscar Nikula:n merkitys ilmenee sen vaikutuksena yhteiskuntaan, kulttuuriin, historiaan ja inhimilliseen kehitykseen. Ajan mittaan Oscar Nikula on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua, jotka ovat rikastaneet ymmärrystä tästä ilmiöstä. Eri näkökulmista ja lähestymistavoista Oscar Nikula:n monia puolia on analysoitu paljastaen sen monimutkaisuus ja sen vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Oscar Nikula-ilmiötä kattavasti ja tarkasti ja tarjota laaja ja päivitetty näkemys tästä aiheesta.

Oscar Nikula vuonna 1964.

Karl Oscar Nikula (31. toukokuuta 1907 Vaasa – 14. joulukuuta 1996) oli suomalainen historioitsija ja Åbo Akademin pohjoismaisen historian professori.[1]

Ura

Veturinkuljettajan perheeseen syntynyt Nikula kirjoitti ylioppilaaksi Svenska klassiska lyceumista vuonna 1926, jonka jälkeen hän opiskeli Åbo Akademissa. Nikula väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1934 aiheenaan ruotsalainen saaristolaivasto. Nikula työskenteli opettajana vuosina 1932–1945 ja 1945–1952 hän johti Turun kaupungin historiallista museota. Vuodesta 1962 lähtien Nikula oli Åbo Akademin rehtori. Vuonna 1982 Nikulalle myönnettiin Ruotsin akatemian Suomi-palkinto.[1][2]

Nikulan puoliso oli historioitsija Sigrid Nikula (o.s. Rinne), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1933.[1]

Teokset

  • Svenska skärgårdsflottan 1756–1791, 1933 (väitöskirja)
  • Tenala och Bromarf socknars historia, 1938
  • Sveaborg, 1939
  • Boktryckarna Frenckell och deras föregångare vid Åbo akademi, 1942
  • John Nylund, 1943
  • Malmska handelshuset i Jakobstad, 1948
  • Falska och äkta mynt under Gustav III:s ryska krig, 1949
  • Åbo klädesfabrik, 1950
  • Joh. Gust. Wikeström, 1950
  • Rosenlew-koncernen, 1953
  • Göteborg–Åbo i vänskapligt umgänge, 1953
  • De görtz´ska koppargudarna, 1954
  • Vasa bomull AB, 1957
  • Augustin Ehrensvärd : monografia, 1960
  • Strengbergs 1762–1962, 1962
  • Inskriptionstal, 1965
  • Sankt Jakob, 1969
  • Åbo stads historia, 1721–1809, 1972
  • Borgarna som lantbrukare i Finland under 1700-talet, 1977
  • Finländska borgare på 1700-talet i kamp för sina och ståndets privilegier, 1978
  • Åbo stads historia 1521–1600, 1987
  • Adolph Fredric Munck, 1991

Suomennettuja teoksia

  • Kirjanpainajat Frenckell ja heidän edeltäjänsä, 1942
  • Suomenlinnan opas, 1946
  • Turku eilen ja tänään, suom. Elias Saarinen, 1947
  • Turun linna : johdanto Oscar Nikula, 1955
  • Turun kaupungin historia 1721–1809 I, 1970
  • Turun kaupungin historia 1721–1809 II, 1971
  • Turun kaupungin historia 1809–1856, 1972
  • Turun kulttuurihistoriaa, toim. Vilho Niitemaa ; Oscar Nikula ; Tapio Sormunen, 1979
  • Turun kaupungin historia 1521–1600 1, Oscar ja Sigrid Nikula, 1987
  • Turun kaupungin historia 1521–1600 2, Oscar ja Sigrid Nikula, 1987

Lähteet

  1. ↑ a b c Jungar, Sune: Nikula, Oscar 2014. Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 6.7.2022. (ruotsiksi)
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja : Osa 6, s. 407. Helsinki: Otava, 1968.
Åbo Akademin logo Edeltäjä:
Sven Lindman 		Åbo Akademin rehtori
1962–1966 		Seuraaja:
Nils Erik Enkvist