Oscar Wergeland (taidemaalari)

Nykymaailmassa Oscar Wergeland (taidemaalari):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiistanalainen aihe. Oscar Wergeland (taidemaalari) on jo vuosikymmenten ajan vanginnut niin asiantuntijoiden kuin aloittelijoiden huomionkin aiheuttaen kiihkeitä keskusteluja ja intohimoisia reaktioita. Oscar Wergeland (taidemaalari):n vaikutus on kiistaton, ja se vaikuttaa niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin talous, politiikka, tiede ja kulttuuri. Riippumatta siitä, mistä näkökulmasta sitä lähestytään, Oscar Wergeland (taidemaalari):stä on tullut kaikkialla läsnä oleva ilmiö, joka vaatii huolellista analysointia. Tässä artikkelissa tutkimme Oscar Wergeland (taidemaalari):een liittyviä eri näkökohtia ja pyrimme valaisemaan sen vaikutuksia ja haasteita.

Oscar Wergeland.

Oscar Arnold Wergeland (1844 Kristiania, Norja – 1910 Kristiania) oli norjalainen taidemaalari.

Wergeland opiskeli aluksi David Arnesenin johdolla Kristianiassa 1859, minkä jälkeen hän oli Johan Fredrik Eckersbergin taidekoulun oppilaana useaan otteeseen (1865–1869). Hän opiskeli Den kongelige norske Tegneskolessa (1865–1867), Kööpenhaminan taideakatemiassa (1869–1870) ja Münchenin taideakatemiassa (1874–1876).[1][2]

Wergeland oli erikoistunut historiamaalaukseen, kuten Kristian II ved liket av Dyveke (1879) ja Nordmennene går land på Island 872. Teos Sjukt barn vuodelta 1906 on Norjan kansallisgalleriassa.[1] Yhdessä Eilif Peterssenin kanssa hän oli harvoja norjalaisia maalareita, jotka tietoisesti keskittyivät historiallisiin aiheisiin.

Wergelandin tunnetuin maalaus on Eidsvollin kansalliskokousta kuvaava Eidsvold 1814 vuodelta 1885. Se on esillä Norjan Stortingin istuntosalissa. Taulu on myös aiheena kansalliskokouksen 100-vuotisjuhlapostimerkkisarjassa vuodelta 1914.[1]

Vuonna 1889 Wergeland sai yliopettajan paikan kuninkaallisessa taidekoulussa. Hän oli mukana useissa näyttelyissä kotimaassaan ja ulkomailla. Hänen kuolinvuonnaan 1910 Christiania Kunstforening piti hänelle muistonäyttelyn.[2]

Perhetausta

Wergelandin kulttuurisuku on peräisin Verklandin maatilalta Gulenista, Sognin ja Fjordanen läänistä. Ensimmäinen Wergeland-nimeä käyttänyt henkilö oli Nils Olson Verkland (1717–1792), joka omaksui Wergeland-muodon ollessaan sotilaspalveluksessa Kööpenhaminassa. Tämän sukulaispoika, valtiopäivämies Nicolai Wergeland, oli Oscarin isoisän veli. Nicolai Wergelandin lapset, runoilija Henrik Wergeland, kirjailija Camilla Collett ja kenraali Oscar Wergeland, olivat siten Oscarin isän serkkuja.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Hermund Kleppa: Sogn og Fjordane på frimerke - 1914 Grunnlovs-jubileum www.sffarkiv.no. 2003. Viitattu 22.1.2008. (norjaksi)
  2. ↑ a b Oscar (Arnold) Wergeland Kunstnere i Akershus. Viitattu 22.1.2008. (norjaksi)
  3. ↑ Diktaren Henrik Wergeland frå Gulen-slekt (NRK.no Fylkesleksikon) 22.11.2002. NRK. Viitattu 20.1.2008. (uusnorjaksi)