Osebergin laiva
Nykymaailmassa Osebergin laiva on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Osebergin laiva on edelleen ajankohtainen aihe, joka kiinnittää miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, joko sen vaikutuksensa vuoksi ihmisten jokapäiväiseen elämään, historiallisen merkityksensä tai eri kulttuurisiin näkökohtiin. Tämän artikkelin kautta tutkimme perusteellisesti Osebergin laiva:n monia puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen merkitystä, kehitystä ja vaikutuksia eri alueilla.
Osebergin laiva on viikinkiaikainen laiva, joka löydettiin vuonna 1903 suuresta norjalaisesta hautakummusta Osebergin tilalta Vestfoldin läänissä, suoraan Tønsbergista pohjoiseen Oslovuonon länsirannalla. Löytö kaivettiin esille vuosina 1904–1905 Gabriel Gustafsonin ja Haakon Sheteligin johdolla ja vietiin Osloon konservoitavaksi.
Hautakumpu
Hautakummun halkaisija on 40 metriä ja korkeus 6,5 metriä. Vuonna 2002 huomattiin, että vain perä ja hautakammio ovat olleet peitettyinä alusta alkaen ja että hauta on ollut jonkin aikaa puoliksi auki ennen kuin se peitettiin kokonaan. Syy laivan säilymiseen niin hyvässä kunnossa on savipitoinen maa, joka on luonut happiköyhät olosuhteet. Tämän lisäksi laivaa on peittänyt 100 kuutiometriä kiviä, jotka on peitetty ruohoturpeella. Vuosirengasajoituksella hautakummusta löydetty puumateriaali osoittaa laivan rakennetun vuonna 820 ja haudan suljetun vuonna 834.[1]
On esitetty että haudassa olisi ollut miehen ruumis, mutta että se olisi ryöstetty jossain vaiheessa. Viikingeillä oli uskomus, että vallanpitäjän luilla voi saada itselleen voimaa. Vendelin venehaudoista on ryöstetty samalla tavalla juuri luut.[2] Arkeologi Jan Billin mukaan laivaan oli haudattu kaksi naista.[3]
Laiva
Laiva on 21,5 metriä pitkä ja 5,1 metriä leveä. Koostaan huolimatta laiva on keskikohdaltaan vain 1,6 metriä korkea, joten sitä ei ole voitu käyttää avomerellä. Runsas koristelu viittaa siihen, että laivalla on ollut jokin erikoiskäyttö.
Katso myös
- Muita venehautoja Øst- ja Vestfoldista: Tunen venehauta ja Gokstadin laiva.
Kirjallisuutta
- Arwill-Nordbladh, E. Genuskonstruktioner i nordisk vikingatid förr och nu. Göteborg 1998.
- Christensen, A.E. & Ingstad, A.S. & Myhre, B.: Osebergdronningens grav. Vår arkeologiske nasjonalskatt i nytt lys. Oslo 1992.
- Gansum, Terje: Fra jord til handling. Plats och praxis – studier i nordisk förkristen ritual. Falun 2002.
Lähteet
- ↑ Nationalencyklopedin, multimedia plus 2000
- ↑ Fornvännen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viikinkilaivan salaisuus | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 17.11.2024.
Aiheesta muualla
- Fornvännen: vuosi 2005 sivu 115
- SPOR: 1989 nro 2
- Stylegar, Frans-Arne H.: Fra Avaldsnes til Oseberg, Viking, 2009
- Ester Ståhlberg : Kuka oli haudattuna Oseberg-laivaan?, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 26.02.1928, nro 9, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
