Oskar Höckert

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Oskar Höckert:een, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen historian aikana. Se on laaja ja monipuolinen käsite, joka kattaa eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen henkilökohtaisella tasolla. Oskar Höckert on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja nostanut esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka ovat nousseet esiin Oskar Höckert:n ympärillä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Liity meihin tälle Oskar Höckert:n kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä kiehtovalla aiheella on tarjota!

Oskar Arne Höckert (27. lokakuuta 1890 Helsinki – 15. lokakuuta 1918) oli suomalainen jääkärieläinlääkintäluutnantti. Hänen vanhempansa olivat valtioneuvos John Höckert ja Hulda Sigrid Hjelt. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1914 Maria Marcella Schmidtin kanssa.[1][2] Aviopari sai kaksi poikaa, joista nuorimmasta tuli kansanedustaja ja lääketieteen professori Ole Wasz-Höckert.

Opinnot

Höckert kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1909 ja liittyi Pohjois-Pohjalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan maanviljelys-taloudellisella osastolla ja suoritti eläinlääkäritutkinnon Dresdenin eläinlääkärikorkeakoulussa vuonna 1915.[1][2]

Jääkärikausi

Hän liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 15. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, josta hänet siirrettiin Saksalaiseen Kenttätykistörykmentti n:o 219:än 1. patteriston eläinlääkäriksi. Hän otti osaa rykmentin mukana taisteluihin Kuurinmaalla, Volhyniassa ja Ukrainassa. Hänet siirrettiin omasta hakemuksestaan kesäkuussa 1918 Suomeen lähetettyyn Saksilaiseen karabiinirykmenttiin Lahteen, josta hän myöhemmin siirtyi 1. Kaartin ulaanirykmenttiin Viipuriin.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika

Höckert astui Suomen armeijan palvelukseen 10. lokakuuta 1918 ja hänet sijoitettiin Hämeen kenttätykistörykmentti n:o 1:n eläinlääkäriksi. Ennen varsinaista palvelukseen astumistaan hänelle myönnettiin vielä loma, jonka hän käytti hakemalla Saksaan jäänyttä omaisuuttaan.[1][2] Matkalle hän lähti Helsingistä S/S Habsburgilla, joka ajoi miinaan Tallinnan ja Dagerortin välillä 15. lokakuuta 1918. Höckertin kohtaloksi tuli hukkua kyseisessä haaksirikossa.[1][2][3]

Ylennykset ja kunniamerkit
Ylennykset Kunniamerkit
  • Gruppenführer 2. syyskuuta 1915
  • Unter-vetenirinär 31. heinäkuuta 1916 (alieläinlääkäri)[4]
  • Veterinär huhtikuussa 1917 (eläinlääkäriluutnantti)
  • Eläinlääkintäluutnantti 10. lokakuuta 1918
Preussin 2. lk. Rautaristin kunniamerkkinauha
Jääkärimerkki

Lähteet

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Suomalainen, Jaakko; Sundvall, Johannes; Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.): Suomen jääkärit II, Osakeyhtiö Sotakuvia: Kuopio 1933.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. ↑ a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. ↑ Saksalaisten maihinnousu Ahvenanmaalle, Hankoon ja Loviisaan maalis-huhtikuussa 1918. Helsinki.fi.
  4. ↑ Suomen jääkärit II: s. 716 (Jääkärien elämäkerrastosta poiketen lähde ilmoittaa ylennyspäivämääräksi 2. elokuuta 1916.)