Oslonvuono
Tässä artikkelissa ehdotamme, että Oslonvuono-ongelmaa käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Tämä aihe on erittäin tärkeä nykyään ja on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Seuraavilla riveillä tutkimme tärkeimpiä Oslonvuono:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta, sen seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen ratkaisemiseksi. Kattavalla lähestymistavalla tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, jonka avulla lukijamme ymmärtävät täysin tämän aiheen ja muodostavat siitä tietoisen mielipiteen.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Oslonvuono | |
|---|---|
| norj. Oslofjorden | |
 Oslonvuono lähellä Osloa. |
|
 Oslonvuonon alueen kartta. |
|
| Sijainti | Oslo / Østfold / Akershus / Buskerud / Vestfold / Telemark, Norja |
| Merialue | Skagerrak |
| Vuonon ominaisuudet | |
| Suurin pituus | 107 km |
Oslonvuono (norj. Oslofjorden) on Skagerrakin itäpäästä pohjoiseen työntyvä 107 kilometriä pitkä lahti Kaakkois-Norjassa. Se ulottuu Bamblen kunnassa sijaitsevasta Langesundista Oslon keskustaan Rådhuskaialle ja on Norjan viidenneksi pisin vuono. Se on myös tärkeä laivaliikenneväylä ja kalastusalue, ja sen rannoilla on myös runsaasti kesähuviloita.
Noin kaksi miljoonaa henkilöä asuu Oslonvuonon läheisyydessä, jossa on 11 kaupunkia ja joukko taajamia. Vuono sijaitsee Oslon, Østfoldin, Akershusin, Buskerudin, Vestfoldin ja Telemarkin läänien alueella.
Lautat liikennöivät Oslonvuonon poikki Sandefjordin ja Strømstadin samoin kuin Mossin ja Hortenin välillä. Vuonna 2000 avattiin lisäksi Oslonvuonon ali sen kapeimmalla kohdalla kulkeva tunneli Drøbakista Storsandiin.
Nimestään huolimatta Oslonvuono ei geologisessa mielessä oikeastaan ole vuono, koska sen suulla ei ole muuta vuonoa matalampaa kynnystä.