Nykymaailmassa Osuuslaji on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion. Osuuslaji on ollut tutkimuksen, keskustelun ja tutkimisen kohteena useilla eri aloilla sen historiallisesta merkityksestä nykypäivän sovelluksiin. Vuosien varrella siitä on tullut peruselementti jokapäiväisessä elämässämme, ja se vaikuttaa sekä kulttuuriimme että elämäntapaamme. Tässä artikkelissa perehdymme Osuuslaji:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.
Osuuslaji tarkoittaa sijoitusrahaston tietyn tyyppisiä osuuksia.
Sijoitusrahastoilla voi olla erityyppisiä osuuksia, tyypillisimmin tuotto- ja kasvuosuuksia. Monissa rahastoissa on myös osuuslajeja, jotka on suunnattu tietyn tyyppisille sijoittajille, kuten omat lajinsa instituutioille ja kuluttaja-asiakkaille. Osuuslajeilla voi olla eri minimimerkintäsumma ja palkkiorakenne. Lisäksi osuuslaji voi olla pörssikaupankäynnin kohteena (ETF-rahastojen osuudet).
Tuotto-osuuksista maksetaan voitto-osuus käteisenä osuudenomistajien pankkitileille. Maksu tapahtuu Suomessa yleensä vuosittain, mutta se voi tapahtua myös vuosineljänneksittäin tai kuukausittain. Voitto-osuuden suuruus riippuu tavallisesti rahaston arvonkehityksestä. Voitto-osuus voi myös vastata esimerkiksi rahastoon tulleita osinkotuloja siitä riippumatta, onko osuuden arvo noussut vai laskenut. Voitto-osuus verotetaan Suomessa pääomatuloverona tai yhteisöverona sinä vuonna, kun voitto on maksettu.
Kasvuosuuksista voitto-osuutta ei makseta. Saadut voitot sijoitetaan uudelleen. Mahdollinen luovutusvoitto realisoituu verotuksessa vasta sitten, kun omistaja luopuu osuuksistaan voitolla. Jos sijoituksesta luopuu tappiolla, veroa ei Suomen verotuksessa jää maksettavaksi lainkaan; sen sijaan syntyy verotuksessa vähennyskelpoinen luovutustappio.
Kasvuosuuksien etu on verotuksellinen: Veronmaksu lykkääntyy tulevaisuuteen ja toistaiseksi säästetty vero on sijoitettuna sijoituskohteeseen. Etu voi olla merkittävä, varsinkin pitkäaikaiselle sijoittajalle, kunhan verotus ei kiristy.[1]
Kasvuosuuksien eduksi voidaan lukea myös se, että sijoituksesta peritään veroa vain, jos sijoitus realisoidaan voitolla ja syntyy luovutusvoitto. Tuotto-osuuksien omistajaa verotetaan voitto-osuuksista vuosittain siitä riippumatta, onko sijoitus voitollinen vai tappiollinen. Tuotto-osuuksien omistaja voi siis joutua maksamaan veroa tappiota tuottavasta sijoituksesta, kun taas kasvuosuuksien omistajalle näin ei käy.
Tuotto-osuuksien etu on se, että niistä saa rahaa käyttöönsä tarvitsematta lunastaa osuuksia. Etu on suomalaisen yksityissijoittajan näkökulmasta vähäinen, koska kasvuosuuksista saa saman rahan käyttöönsä yksinkertaisesti lunastamalla voitto-osuutta vastaavan määrän kasvuosuuksia pois.
Lisäetuna tuotto-osuuksien omistaja säästää rahaston lunastuspalkkiossa. Koska ulosmaksetut voitot vähennetään tuotto-osuuden arvosta, pienenevät lunastussumma ja lunastuspalkkio samassa suhteessa. Kasvuosuuksissa lunastuspalkkio peritään aikanaan myös osuuden arvoon kertyneitä voittoja vastaavasta summasta.
Tuotto-osuuksia hankkivat erityisesti yhteisösijoittajat kuten säätiöt, jotka tarvitsevat säännöllistä tuloa. Tuotto-osuus voi sopia esimerkiksi sellaiselle säännöllistä vuosituottoa tarvitsevalle säätiölle, jonka säännöt eivät salli pääoman vähentämistä osuuksia lunastamalla.[1][2]