Otamo
Nykyään Otamo:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa. Asiaan on kiinnitetty huomiota sen vaikutuksen vuoksi eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Koska Otamo on edelleen keskustelun ja keskustelun aiheena, on ratkaisevan tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti sen vaikutukset ja vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Otamo:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Samoin käsittelemme asiantuntijoiden ja mielipidejohtajien erilaisia lähestymistapoja ja näkemyksiä tässä asiassa tarjotaksemme kattavan ja objektiivisen näkemyksen.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Otamo (ruots. Åtamo) on kylä, joka sijaitsee Sysmän pitäjässä Päijät-Hämeen maakunnassa. Otamon sijainti on kunnan keskiosassa Sysmän kirkokylän ja Virtaan välissä. Kylän lävitse kulkee Vääksyn maantie. Aluetta ympäröivät järvet, kuten Majutvesi ja Alavehkajärvi. Lännessä kylä rajautuu Majutveteen. Nuoramoisjärven rannalla sijaitsee erillinen osa-alue Otamon kylää.
Maantiede
Otamon vanhat tilakeskukset sijaitsevat pääosin maantien varrella. Avoin viljelymaisema yhdistää Vehkajärven lähistöllä hyvin säilyneitä tilakeskuksia, jotka muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön. Kylän eteläosassa Asikkalaan johtavan maantien varrella sijaitsee Otamon hautausmaa siunauskappeleineen. Nuoramoisiin ja Heinolaan johtavan tien risteyksessä on maamerkkinä Korvenrannan pihapiiri. Erillisessä kylän osassa Nuoramoisjärven rannalla sijaitsee Eskolan tilakeskus viljelymaiseman keskellä.
Otamossa on 1500-luvulta vahva kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, alueella sijaitsee useita Museoviraston luokittelemia kulttuuriympäristön kohteita.lähde? Keskiajalta lähtien asutus on Otamossa keskittynyt maanviljelykseen, metsästykseen ja kalastukseen. Alueen sijainnilta vesistöjen ovat turvanneet lähiasutusten elinkeinoa.selvennä Alue on toiminut aina vahvasti hämäläisten eränkävijöiden retkeily- ja metsästysalueena.
Historia
Otamo mainitaan keskiaikaisessa lähteissä ensimmäisen kerran 1430. Kylästä on käytetty myös nimeä Kollarila ja Huitila. Vanhaan Otamoon kuului myös Skinnarilan kylä. Otamossa oli vuoteen 1539 mennessä neljä taloa kummassakin osassa.
Vuonna 1634 Otamon tilamäärä oli puolittunut. Isojaon aikaan Otamon kylän kantataloja olivat Variksen sotilasvirkatalo, Keksilä ja Brunilan säteritila, joka jakaantui neljään osaan. Vanha kylätontti sijaitsi kylän pohjoisosassa Huitilanjoen varrella. Matariston tilakeskus sijaitsi jo 1800-luvun alkupuolella nykyisellä paikallaan Ala-Vehkajärven rannalla.
Lähteet
- Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Nina Könönen. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98.
- http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6274198
- https://www.sysma.fi/library/files/5ae30f47c91058fab30001c6/Sysm__taajamaoyk_selostus_23-4-2018.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) sysmän kunta sysmän taajamaosayleiskaavan muutos ja laajennus viitattu 28.12.2019
- https://zapdoc.site/sysman-rakennetun-kulttuuriympariston-selvitys.html Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Otamon mataristo mainittu s. 42. kuvat ja teksti. 34 & 36. viitattu 30.12.2019
| Kylät | |
|---|---|
| Järvet | Päijänne |
| Luonnonsuojelualueet | Päijänteen kansallispuisto |
| Muuta Sysmään liittyvää | Mynnilän arboretum |