Otto Pesonen

Nykymaailmassa Otto Pesonen:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Otto Pesonen on syntymästään lähtien kiinnittänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Otto Pesonen:n monia puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla perehdymme Otto Pesonen:n avainkysymyksiin ja tarjoamme kattavan ja ajantasaisen näkemyksen kiistattoman tärkeästä aiheesta.

Otto Pesonen (9. syyskuuta 1868 Heinävesi21. tammikuuta 1936 Heinävesi) oli suomalainen maanviljelijä, herastuomari, valtiopäivämies ja Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.[1]

Pesosen vanhemmat olivat talollinen Henrik Johan Pesonen ja Ulrika Gerdt. Hän kävi kansakoulun ja toimi maanviljeljänä Heinävedellä. Pesonen oli lautamiehenä 17 vuoden ajan ja sai herastuomarin arvonimen. [1]

Pesonen oli Rantasalmen tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1905–1906.[2] Hän toimi kansanedustajana 1909–1910, huhtikuusta lokakuuhun 1917 ja helmi-maaliskuussa 1919 edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan 24. helmikuuta 1919 sosialidemokraattien Jukka Lankilan tilalle. Pesonen oli myös Heinäveden kuntakokouksen esimiehenä ja Heinäveden kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Lisäksi hän oli edustajana kirkolliskokouksessa. [1]

Otto Pesonen oli naimisissa vuodesta 1888 Hilda Maria Räsäsen kanssa.[1]

Lähteet

  1. a b c d Otto Pesonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 222. Helsinki: Otava, 1926.