Pääomakanta
Tänään aiomme sukeltaa Pääomakanta:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Pääomakanta on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena eri aloilla tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja taiteeseen. Kautta historian Pääomakanta on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä ja vaikuttanut heidän uskomuksiinsa, tapoihinsa ja elämäntapoihinsa. Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkia Pääomakanta:n puolia sen merkityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, tarjoten täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Liity kanssamme tälle Pääomakanta:n löytö- ja tiedonmatkalle.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkenna, miten eroaa käsitteistä Pääoma ja Kansallisvarallisuus ja päivitä uudemmat luvut |
Pääomakanta on kansantalouden käsite joka kuvaa tuotantoon käytettäviä kiinteitä varoja. Nämä muodostuvat sellaisista aineellisista ja aineettomista valmistetuista varoista joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa yli vuoden ajan. Pääomakantaan kuuluvat rakennukset, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Pääomakantaan lasketaan myös esim. tietokoneohjelmistot, viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäteokset.[1] Pääomakannan suuruus Suomessa oli vuonna 2009 514 miljardia euroa.[2] Suurin yksittäinen pääomakannan erä muodostuu asuinrakennuksista joiden arvo oli vuonna 2009 223 miljardia euroa.