Pääskyvuoren linkkitorni

Tänään puhumme Pääskyvuoren linkkitorni:stä, aiheesta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Pääskyvuoren linkkitorni on ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä, sukupuolisia ja sosiaalisia ihmisiä, ja sen vaikutukset tuntuvat jokapäiväisen elämän eri puolilla. Kun jatkamme Pääskyvuoren linkkitorni:n eri näkökohtien tutkimista, on tärkeää pitää mielessä sen merkitys ja kuinka se voi vaikuttaa elämäämme. Tässä artikkelissa aiomme syventää Pääskyvuoren linkkitorni:n eri puolia, analysoida sen vaikutuksia ja tarjota hyödyllistä tietoa tämän aiheen ymmärtämiseksi paremmin. Liity siis kanssamme tälle löytömatkalle, kun tutkimme lisää Pääskyvuoren linkkitorni:stä ja sen merkityksestä yhteiskunnassamme!

Pääskyvuoren linkkitorni
Pääskyvuoren linkkitorni on Turun korkein rakennelma.
Pääskyvuoren linkkitorni on Turun korkein rakennelma.
Tiedot
Sijainti Pääskyvuori, Turku
Koordinaatit 60°26′49″N, 22°19′56″E
Rakennustyyppi televisio- ja tietoliikennetorni[1]
Valmistumisvuosi 1964[2]
Yritykset
Insinööri Insinööritoimisto K. Hanson & Co.
Omistaja Telia Towers Finland Oy
Tekniset tiedot
Hissien määrä 0
Korkeus
Antenni 134,6 m
Kattokorkeus 108 m
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pääskyvuoren linkkitorni on kallion laella entisen Pääskyvuoren kasarmialueen kupeessa sijaitseva tietoliikennetorni Turun Pääskyvuoressa.

Torni on Pääskyvuoren maamerkki ja se näkyy kauas Turun alueelle. Se on Suomen toiseksi korkein televisiotorni Pasilan linkkitornin jälkeen.

Korkeus

Torni on Turun korkein rakennelma[2]. Sen korkeudesta on vuosien varrella ollut julkisuudessa vaihtelevaa tietoa.

Kun torni oli Soneran hallussa, Soneran edustaja kertoi tornin korkeudeksi 133 metriä, joka koostui varsinaisesta tornista korkeudeltaan 101 metriä, 21-metrisestä mastosta ja sen päässä olevasta 11 metriä pitkästä putkesta.[3]

Tornin nykyään omistavan Telia Towers Finland Oy:n kiinteistöpäällikkö tarkisti korkeuden tornin piirustuksista: betonitornin korkeus on 108 metriä ja ristikkorakenteinen masto 26 metriä, yhteiskorkeus mastoineen 134 metriä.[1]

Tornin tarkaksi korkeudeksi maanpinnasta mastoineen ilmoitetaan 134,6 metriä. Merenpinnasta mitaten korkeutta on 191 metriä.[4] Pasilan linkkitornin korkeudeksi maanpinnasta mastoineen on ilmoitettu 137 metriä, merenpinnasta mitaten 160 metriä.[1]

Historiaa

Pääskyvuoren linkkitornin on suunnitellut helsinkiläinen insinööritoimisto K. Hanson & Co.[5] Tornin halkaisija on alhaalta 18 metriä, keskikohdalta 7 metriä ja ylhäältä 12 metriä. Linkkitornin rakenteiden valaminen alkoi lokakuussa 1963 ja valmistui toukokuussa 1964.[3] Torni rakennettiin Posti- ja lennätinlaitokselle tv- ja tietoliikennetorniksi, jonka kautta lähetettiin Suomen kaukoliikennettä ja kansainvälistä tietoliikennettä. Tornin kautta kulki lähes kaikki ulkomailta tuleva tieto- ja televisioliikenne. Pystytyspaikaksi valittiin Pääskyvuori, koska se oli tarpeeksi korkea ja tontti oli valtion omistama.[6]

Perimätiedon mukaan Yhdysvaltain Valkoisen talon ja Neuvostoliiton Kremlin välille 1960-luvulla avattu ”kuuma linja” kulki Pääskyvuoren linkkitornin kautta. Kuuma linja purettiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.[6]

Nykypäivä

Torni on Soneran jälkeen ollut Telia Finlandin omistuksessa ja vuoden 2019 alusta lähtien omistajana on Telia Towers Finland.[4] Torni on vuonna 2019 tehdyn kuntoarvion mukaan hyvässä kunnossa.[4][7] Telia Towers Finland ilmoitti vuonna 2019, ettei sillä ole enää linkkitornille varsinaista käyttöä, tuolloin Telian antenneja oli vain tornin alimmassa 40:ssä metrissä.[4] Vuonna 2023 yhtiö ilmoitti tornissa olevan joitakin tukiasemalaitteita.[7]

Kun puolustusvoimat siirsi toimintansa pois Pääskyvuorelta vuonna 2012, alue tuli Turun kaupungin omistukseen.[8] Telian ja kaupungin välinen vuokrasopimus päättyy vuonna 2036. Vuokrasopimuksen mukaan tornia saa käyttää vain teleliikennetornina ja jos käyttötarkoitus muuttuu, siitä pitää neuvotella kaupungin kanssa.[1] Linkkitornia on tarjottu myös Turun kaupungille, mutta kaupungilla ei ollut kiinnostusta. Telia Towers Finlandin mukaan torni on periaatteessa myynnissä. Mikäli tornille ei löydy uutta käyttöä, Telia voi joutua purkamaan sen. Kustannusarvio purkutyölle on noin 1–2 miljoonaa euroa.[9]

Käyttöideoita

Tornin uudeksi käyttötarkoitukseksi on julkisuudessa esitetty muutamia ideoita. Tornin ulkopuolelle on kaavailtu kiipeilytoimintaa, johon torni on hiukan liian korkea. Paikallisen kiipeilykerhon puheenjohtajan mukaan nykyisten köysien pituus on sata metriä, jolla voidaan kiivetä vain 50 metrin korkeuteen varmistuksen takia. Lisäksi hän arveli, ettei harrastajia kuitenkaan riitä tarpeeksi kattamaan tornista aiheutuvia kuluja.[2] Näköalakahvila vaatisi uuden kerroksen rakentamisen tornin katolle[2], koska ylhäällä on niukasti tilaa. Tornin huipulle pääsee nykyään vain teräsportaita pitkin, askelmia on 500, ja katolle pääsee vain tikkaita pitkin. Portaiden jyrkkyys saattaa olla yleisötilalle liikaa.[1] Tornin keskellä on rakentamisen aikainen tyhjä hissikuilu, johon voinee rakentaa hissin. Kuilu ei yllä kuitenkaan katolle asti. Myös tornin paloturvallisuutta tulisi parantaa ja ainakin järjestää varapoistumistie ja palokunnan kuivanousut.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Tsokkinen, Eelis: Jethro Rostedt tarjoutui ostamaan turkulaisen monumentin – Yli satametristä rakennelmaa uhkaa purkaminen: ”Se olisi karmeaa” Helsingin Sanomat. 18.7.2022. Arkistoitu 28.9.2023. Viitattu 23.1.2024.
  2. ↑ a b c d e Lehtinen, Toni: Turun Pääskyvuoressa seisovalle linkkitornille on jo useita ostajaehdokkaita – Yli satametriseen torniin on kaavailtu esimerkiksi kahvilaa Helsingin Sanomat. 3.10.2019. Arkistoitu 4.10.2019. Viitattu 23.7.2022.
  3. ↑ a b Pääskyvuoren linkkitorni Turun kaupunki. Arkistoitu 28.9.2003. Viitattu 23.1.2024.
  4. ↑ a b c d Nurmi, Teemu: Haluatko ostaa Pääskyvuoren linkkitornin? – Telia kaupittelee Turun korkeinta rakennusta, katso huikeat maisemakuvat tornin huipulta Turkulainen. 17.8.2019 (päiv. 8.5.2020). Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 23.1.2024.
  5. ↑ ”Pääskyvuorenrinne” (30/2009) – Asemakaavanmuutos, luonnoksen selostus (PDF) (s. 8) 15.11.2014. Turun kaupunki. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Härkönen, Rebekka: Kuuma linja kulki tornin kautta Turun Sanomat. 19.6.2005. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 29.10.2017.
  7. ↑ a b Lehtola, Johanna: Pääskyvuoren linkkitorni Turussa on edelleen hiljaisessa myynnissä – kaupunki vuokrannut maan 2030-luvulle asti 6.10.2023. Yle. Arkistoitu 6.10.2023. Viitattu 23.1.2024.
  8. ↑ Mikkola, Jaakko: Pääskyvuoren salaisilla käytävillä – katso kuvat suljetun sotilasluolaston uumenista Turun Sanomat. 23.2.2019. Arkistoitu 1.4.2023. Viitattu 23.1.2024.
  9. ↑ Lepänrinne, Jenni: Pääskyvuoren linkkitornin purkaminen on miljoonaluokan hanke Turun Sanomat. 19.8.2021. Arkistoitu 2.12.2022. Viitattu 23.1.2024.

Aiheesta muualla