PK-huset

Nykyään PK-huset:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt suuren yleisön huomion. PK-huset:n merkitys on synnyttänyt keskustelua, joka vaihtelee poliittisista ja yhteiskunnallisista piireistä jokapäiväisiin keskusteluihin. Vuosikymmenten ajan PK-huset on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena eri tiedonaloilla, mikä on synnyttänyt valtavasti kertynyttä tietoa sen merkityksestä ja vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme PK-huset:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme sekä analysoimme sen kehitystä ajan mittaan ja sen tulevia vaikutuksia.

PK-huset Hamngatanin puolelta.

PK-huset on toimistorakennus ja tavaratalo Tukholman Norrmalmilla Hamngatanin ja Norrlandsgatanin kulmassa, Kungsträdgården-puiston pohjoispäässä. Arkkitehtitoimisto Backström & Reiniuksen suunnittelema talo rakennettiin vuosina 1971–1974 Ruotsin valtion omistaman PK-Banken-pankin pääkonttoriksi.[1] Se toimi sittemmin fuusioiden kautta syntyneen pohjoismaisen Nordea-pankkikonsernin pääkonttorina vuoteen 2017, jolloin Nordea siirsi pääkonttorinsa Helsingin Teollisuuskadulle. PK-husetiin jäi yhä Nordean Ruotsin-haaraosaston pääkonttori.[2] Talon alakerrassa on kauppoja. Siihen kuuluu vuonna 1981 valmistunut laajennusosa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 79. Norstedts, Tukholma 2012.
  2. ↑ Nordea lämnar Sverige – men inte PK-huset www.mitti.se. 6.9.2017. Viitattu 17.10.2022. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla