Paanu
Tässä artikkelissa perehdymme aiheeseen Paanu, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Paanu on aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Paanu on synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa eri yhteyksissä historiallisista kysymyksistä teknologisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Paanu:een, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja seuraukset nykyään.
Paanu on ohuehko hieman kiilamainen puukappale, joita käytetään katon tai seinien päällystämiseen. Paanut valmistetaan sahaamalla, veistämällä tai lohkomalla. Paanu on pärettä paksumpi katemateriaali.
Paanukatot Suomessa
Suomessa yleisimmät paanujen valmistukseen käytetyt puulajit ovat mänty ja haapa. Paanukatto käsitellään perinteisesti tervalla. Paanukatot ovat yleisiä monissa Suomen vanhoissa kirkoissa, esimerkiksi Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa ja Naantalin kaupungin keskiaikaisessa harmaakivikirkossa on paanukatto.
-
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon kattoa. -
-
Ruotsalaisen Ytterselön kirkon paanukattoa. -
Varaston seinä pinnoitettu päreillä ja paanuilla Multialla Keski-Suomessa.
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paanu Wikimedia Commonsissa
- Outi Palttala-Heiskala: Päreet, paanut ja lautakatot Talotori. Forssan ammatti-instituutti. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 22.1.2008.
- Antti Pihkala: Terva ja korvikeaineet paanukattojen suojauksessa. Paanu ja päre, tutkimus suomalaisista puukatteista. Kainuun terva, ProAgria Kainuu.
- Paanukatot Suomen kirkoissa ja tapuleissa. Tutkimus paanukatteiden rakennushistoriasta ja restaurointikäytännöistä keskiajalta nykyaikaan (väitöstilaisuus Oulun yliopistossa, Antti Pihkala, 11.12.2009) (Arkistoitu – Internet Archive)