Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä

Nykyään Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Sen merkitys kattaa useita alueita populaarikulttuurista tieteeseen. Vuosien varrella Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä on ollut keskustelun, tutkimuksen ja jopa kiistan kohteena. Sen tärkeys ja merkitys on kuitenkin kiistaton, sillä se vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä:n vaikutusta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä (engl. neuroleptic malignant syndrome, NMS) on harvinainen, lähinnä neuroleptien eli psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvä oireyhtymä, joka voi olla hengenvaarallinen. NMS:n oireisiin kuuluvat kuume, jäykkyys, kohonnut verenpaine ja sydämen syke sekä lihaskivut. Lihasvauriota kuvaavan kreatiinikinaasin (CK) pitoisuus voi olla kohonnut.

Oireyhtymää ilmenee arviolta 0,02–1,9 prosentilla neurolepteja käyttävistä potilaista. Heistä sairaalapotilailla ilmaantuvuus on ollut vielä suurempi. NMS:ään liittyy 12–20 prosentin kuolleisuus.[1]

Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1968, mutta se määritettiin tarkemmin vasta 1980-luvulla.[1]

Lähteet

  1. a b Outi Poutanen ja Päivi Kiviniemi: Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2004. Duodecim-seura. Viitattu 3.2.2016.