Paikallismuseo

Nykymaailmassa Paikallismuseo on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Paikallismuseo on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Sen vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen on ollut merkittävä ja sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Paikallismuseo:n eri puolia sen kehityksestä ajan mittaan sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Analysoimme sen merkitystä ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta.

Paikallismuseolla tarkoitetaan ei-ammatillisesti hoidettua museota, joka ei täytä museolain[1] määritelmää ammatillisesti hoidetusta museosta. Yleensä paikallismuseot ovat vapaaehtoisvoimin tai sivutoimisesti hoidettuja kotiseutumuseoita, erikoismuseoita tai muita museoita. Suurin osa niistä on säätiön, yhdistyksen tai kunnan omistuksessa.[2]

Suomessa on yli tuhat paikallismuseota ja ne ylläpitävät paikallisesti ja kansallisesti merkittävää kulttuuriperintöä, usein hyvin niukoin taloudellisin resurssein. Vuonna 2012 niiden kokoelmissa oli yli 2,4 miljoonaa objektia ja yli 3000 historiallista rakennusta.[2]

Lähteet

  1. Museolaki 314/2019 finlex.fi.
  2. a b Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:5: Rakkaudesta kulttuuriperintöön. Paikallismuseotoiminnan kehittämistyön loppuraportti. julkaisut.valtioneuvosto.fi. Arkistoitu 28.3.2023.

Aiheesta muualla