Paimentolaiset

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Paimentolaiset, kysymys, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Alkuperäistään nykypäivään Paimentolaiset on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita Paimentolaiset:lle on annettu ajan myötä, sekä sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä jännittävää ja monimutkaista aihetta, jotta voimme tarjota lukijoillemme kattavan ja päivitetyn näkemyksen Paimentolaiset:stä.

Paimentolaisia Tiibetissä Namtsojärven lähellä. Keskellä oleva asumus on nimeltään jurtta.

Paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit ovat liikkuvaa elämää viettäviä, karjaa kasvattavia ihmisiä. Paimentolaiset hyödyntävät elantonsa hankkimisessa vaikkapa lampaita, vuohia, nautoja, jakkihärkiä, laamoja tai kameleita.[1]

Paimentolaisia ovat muun muassa Arabian ja Pohjois-Afrikan beduiinit, Intian dhangarit ja Afrikan fulanit ja maasait.[2] Paimentolaiset vaeltavat yleensä alueelta toiselle, koska karja tarvitsee uusia laitumia, sillä paimentolaiset eivät viljele laitumia. Paimentolaisuus on tavallista puolikuivilla alueilla, joilla karja syö helposti kaiken syötäväksi kelpaavan. Vuoristoalueilla paimentolaiset pysyvät melko paikallaan ja siirtävät karjaa vaikkapa ylärinteiltä alarinteille vuodenaikojen mukaan.[3]

Paimentolaisiin luetaan myös pohjoisten alueiden porotaloutta harjoittavat kansat, kuten saamelaiset, nenetsit ja tšuktšit.

Puolipaimentolainen viettää osan vuodesta kiinteästi asuen, maata viljellen.

Katso myös

Lähteet

  • Salzman, Philip Carl: Pastoralists. Equality, Hierarchy, and the State. New York: Routledge, 2004.

Viitteet

  1. Salzman 2004, s. 1–2
  2. Salzman 2004, s. 6
  3. Salzman 2004, s. 3