Painekammio
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Painekammio ja tutkimme sen monia puolia. Painekammio on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina, ja se on herättänyt keskustelua, kiinnostusta ja pohdintaa eri aloilla. Painekammio kutsuu meidät pohtimaan sen merkitystä ja uppoutumaan sen monimutkaisuuteen sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Painekammio:een, ymmärtääksemme sen ulottuvuutta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Painekammio on laite, jota käytetään yleensä sukeltajien paineistukseen veden pinnalla. Laitetta voidaan käyttää muun muassa sukeltajan liian nopeasta pintaan noususta aiheutuvan sukeltajantaudin hoitoon. Painekammioilla on myös muita lääketieteellisiä käyttötarkoituksia. Niitä käytetään esimerkiksi haavahoidoissa.
Painekammio on metallista valmistettu sylinterinmuotoinen tila. Suurehko kammio on läpimitaltaan noin 3 metriä ja pituudeltaan noin 8 metriä. Siihen liittyy sisäänmenoaukossa oleva ilmalukko, johon voidaan yleensä kytkeä siirrettävä painekammio.
Kammion seinässä on usein erillinen noin 20 senttimetrin läpimittainen lääkeilmalukko, jonka avulla sisään tai sieltä ulos voidaan toimittaa esimerkiksi ruokaa, juomaa tai lääkkeitä paineistusta menettämättä.
Painekammioita on muun muassa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) ja Medioxygen Oy:llä Museokadulla Helsingissä. Merivoimilla painekammiotoiminta on keskitetty Painekammiokeskukseen varuskuntasairaalaan Upinniemeen. Kiinteiden painekammioiden lisäksi Merivoimilla on siirrettäviä kahden hengen painekammioita.
Sukelluksia voidaan toteuttaa myös niin, että sukeltajantaudin ehkäisevä hidas paineen alentaminen tapahtuu vasta kammiossa. Tässä ei kuitenkaan välttämättä ole kyse seuraavaksi kuvatusta painekammion käytöstä saturaatiosukelluksessa.
Painekammio saturaatiosukelluksessa
Saturaatiosukelluksessa kyse on siitä, että sukeltajan kudokset saavuttavat jonkin ajan jälkeen pisteen, jossa sukeltajantaudin aiheuttavaa typpeä (tai heliumia) ei enää liukene hengitettävästä kaasusta kudoksiin. Paineen alentamiseen tarvittava aika ei siis pitene samassa suhteessa paineen alaisena oleskellun ajan kanssa. Sukeltaja pidetään paineistettuna työsyvyyteen pidemmän ajan, esim. viikon kerrallaan. Sukeltaja viettää sukellusten välisen ajan painekammiossa ja on koko ajan paineistettuna. Sukeltajan hengittämä kaasuseos sisältää hapen lisäksi typpeä, heliumia tai molempia.
Lähteet
- Henrik Renvall: Sukella turvallisesti : sukelluksen fysiikkaa ja lääketiedettä. Tammi, 1975. ISBN 951-30-3072-5
- Pekka Mattila & Timo Vikman: Sukellus. Suomen urheilusukeltajain liitto, 1989. ISBN 952-90-0482-6
- Divingheritage.com
- Hyperbaric chamber. (2009). Encyclopædia Britannica.
- Eastern Mediterranean University | Standards And Safety Equipments For Decompression Chambers In Istanbul | Salih Aydini | Ebru Akdeniz (2) | Nazlı Erdilek (2)|1st International Symposium on Underwater Research by Eastern Merditerranean University (maaliskuu 22.-24.2007)|