Pajarit
Nykymaailmassa Pajarit on erittäin tärkeä aihe ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Pajarit on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tiettyjen tieteenalojen kehityksen kannalta tärkeän merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Pajarit:n eri puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan laajemman ja kattavamman kuvan Pajarit:stä.
Pajarit eli bojaarit (ven. боярин, bojarin, ’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä[1] ennen Pietari Suuren aikaa. Pietari Suuri lakkautti pajarien neuvoston eli pajariduuman vuonna 1711.[2] Pajarit toimivat sotureina ja hallitsijan neuvonantajina.[1][3]
Pajari-nimitystä käytettiin myös muun muassa Unkarin ja Romanian alueella.
Pajarien alkuperä
Venäläiset pajarit on perinteisesti jaettu kolmeen eri kategoriaan:
- rurikilaiset ruhtinaat (muun muassa suvut Šuiski, Vorotonski ja Repnin)
- Liettuan ja Kultaisen Ordan ruhtinaat, joiden väitettiin polveutuvan itse Tšingis-kaanista (muun muassa suvut Belsk ja Mstilavski)
- ikivanha moskovalainen aateli, joka on palvellut suuriruhtinaita 1300-luvulta lähtien (muun muassa suvut Romanov, Godunov ja Šeremetjev)
Lähteet
- ↑ a b Osmo Jussila: Miksi Venäjä on erilainen? s. 56
- ↑ Hakusana Duuma, Pieni tietosanakirja
- ↑ Helmi Betancourt, Venäläinen vapaus s. 2, alaviite, pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2012
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pajarit Wikimedia Commonsissa
