Nykymaailmassa Paleoproterotsooinen maailmankausi:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Paleoproterotsooinen maailmankausi on herättänyt yhteiskunnan eri sektoreiden huomion synnyttäen keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja jatkuvaa kiinnostusta oppia lisää siitä. Sen vaikutus on ylittänyt rajat ja synnyttänyt suuren määrän tutkimusta ja julkaisuja, jotka pyrkivät kaivamaan sen eri puolia. Paleoproterotsooinen maailmankausi on onnistunut ottamaan näkyvän paikan tiedotusvälineissä ja poliittisessa agendassa, koska sitä lähestytään useista eri näkökulmista ja se synnyttää loputtomasti mielipiteitä ja kantoja. Tässä artikkelissa perehdymme Paleoproterotsooinen maailmankausi:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Paleoproterotsooinen maailmankausi eli Huron-kausi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten oli prekambrin proterotsooisen eonin kolmesta jaksosta ensimmäinen. Sitä luonnehtivat hapen määrän kasvu ilmakehässä ja ensimmäinen jääkausi, Huron-jääkausi.
Happea tuottivat luultavasti sinibakteerit (sinilevät). Aitotumaiset eli eukaryootit kehittyivät molekyyleistä päätellen noin 2,2 miljardia vuotta sitten, mutta tämä ei liene täysin varmaa, eukaryoottien synty ajoitetaan joskus
aikaan 1,5–1 miljardia vuotta sitten.
Tällä kaudella syntyi kerrostumiin rautaraitoja ilmakehässä olleen hapen hapettaessa rautaa. Tämä viittaa yhteyttämiseen tai muunlaiseen bakteeritoimintaan, joka tuottaa happea ilmakehään.
Kauden keskivaiheilla Vredefortiin ja Sudburyyn osuivat suuret asteroidit, jotka synnyttivät valtavat kraatterit.
Paleoproterotsooisen kauden jako
- Statheros (engl. Statherian) 1800 – 1600 miljoonaa vuotta sitten
- Oroseira (Orosirian) 2050 – 1800 miljoonaa vuotta sitten, Vredefort-kraatteri
- Rhyax (Rhyacian) 2300 – 2050 miljoonaa vuotta sitten
- Sideros (Siderian) 2500 – 2300 miljoonaa vuotta sitten, sideerinen, rautaraidat
Katso myös
Maapallon geologinen historia
