Nykymaailmassa Paloheinäntunneli on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt kaikenlaisten ihmisten huomion. Paloheinäntunneli on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja vauhdittanut innovatiivisten ratkaisujen etsintää arkielämän vaikutuksista yhteiskuntaan yleensä. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Paloheinäntunneli:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoaa kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta. Erilaisten tapaustutkimusten analyysin avulla pyritään antamaan lukijalle globaali ja kriittinen näkemys, joka mahdollistaa paremman käsityksen Paloheinäntunneli:n merkityksestä nykymaailmassa ja sen mahdollisista seurauksista tulevaisuuden kannalta.
Paloheinäntunneli | |
---|---|
Tunnelin Paloheinän puoleinen suuaukko vuonna 2016. |
|
Alittaa | Keskuspuisto |
Paikkakunta | Helsinki |
Alkupiste | Paloheinä |
Loppupiste | Kuninkaantammi |
Maa | Suomi |
Koordinaatit | |
Avattu | 7. elokuuta 2015 |
Pituus | 1,2 km |
Ajokaistoja | 1 + 1 |
Paloheinäntunneli (ruots. Svedängstunneln) on Helsingissä sijaitseva joukkoliikennetunneli, joka on toistaiseksi vain runkolinja 560:n käytössä. Tunneli on 1,2 kilometriä pitkä ja se vihittiin käyttöön 7. elokuuta 2015. Liikenne tunnelissa alkoi 10. elokuuta 2015. Tunneli kulkee Paloheinän ja Kuninkaantammen välillä alittaen Keskuspuiston.[1] Se lyhentää runkolinjan matka-aikaa 15 minuutilla.[2][3]
Tunnelin suunnittelussa kiinnitettiin huomiota maisema- ja ympäristönäkökulmiin, jotta vaikutukset Keskuspuistoon jäisivät vähäisiksi.[2] Rakentaminen maksoi 30 miljoonaa euroa.[4] Hanke valmistui aikataulussa, ja rakentaminen alitti budjetin yli kuudella miljoonalla eurolla. Suurin syy tähän oli, että tunneli rakennettiin yksiputkiseksi eikä kaksiputkiseksi, kuten alun perin oli suunniteltu.[3]