Tämänpäiväisessä artikkelissa haluamme käsitellä aihetta Panagiótis Poulítsas, aihe, josta on keskusteltu viime aikoina. Panagiótis Poulítsas on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa, koska se vaikuttaa moniin ihmisiin heidän elämänsä eri puolilla. Koko tämän artikkelin aikana perehdymme Panagiótis Poulítsas:een liittyviin eri näkökohtiin ja tarjoamme yksityiskohtaisen ja analyyttisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin tämän aiheen tärkeyden ja vaikutuksen nykyään. Tutkimalla erilaisia näkökulmia ja argumentteja pyrimme tarjoamaan laajan ja täydellisen näkemyksen Panagiótis Poulítsas:stä, mikä myötävaikuttaa tiedon rikastumiseen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Panagiótis Poulítsas | |
---|---|
Παναγιώτης Πουλίτσας | |
![]() Panagiótis Poulítsas. |
|
Kreikan pääministeri | |
4. huhtikuuta 1946 – 18. huhtikuuta 1946
|
|
Edeltäjä | Themistoklís Sofoúlis |
Seuraaja | Konstantínos Tsaldáris |
Kansanedustaja | |
1951–1955
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. syyskuuta 1881 Gerónthres, Lakonia, Kreikka |
Kuollut | 16. tammikuuta 1968 (86 vuotta) Ateena, Kreikka |
Ammatti | lakimies, Kreikan korkeimman hallinto-oikeuden presidentti |
Tiedot | |
Uskonto | ortodoksi |
|
Panagiótis Poulítsas (kreik. Παναγιώτης Πουλίτσας, 9. syyskuuta 1881 Gerónthres, Lakonia – 16. tammikuuta 1968 Ateena) oli Kreikan korkeimman oikeuden puheenjohtaja, valtioneuvoston eli korkeinta hallinto-oikeutta vastaavan elimen presidentti, Ateenan akatemian jäsen ja Kreikan väliaikainen pääministeri ennen sodanjälkeisen ensimmäisen parlamentin valintaa maalis-huhtikuussa 1946.[1]
Poulítsas opiskeli lakia Ateenan yliopistossa ja sen jälkeen vuodesta 1907 alkaen toimi lakimiehenä viisi vuotta. Hänet valittiin tuomariksi vuonna 1907. Myöhemmin hän opiskeli lakia Berliinin yliopistossa ja toimi sen jälkeen Thessalonikissa ja Ioánninassa. Hänestä tuli korkeinta hallinto-oikeutta vastaavan elimen jäsen vuonna 1932 ja sen presidentiksi vuonna 1943, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1951.[1]
Toisen maailmansodan jälkeiset ensimmäiset parlamenttivaalit järjestettiin Kreikassa maaliskuun lopussa 1946. Poulítsas toimi uuden parlamentin kokoontumiseen asti kaksiviikkoisen väliaikaishallituksen pääministerinä. Hallituksessa olivat edustettuna Kansanpuolueen johtaja Konstantínos Tsaldáris varapääministerinä ja ulkoministerinä sekä salkuttomina ministereinä muiden puolueiden puoluejohtajat Geórgios Papandréou, Sofoklís Venizélos, Panagiótis Kanellópoulos sekä kansanpuolueen Stéfanos Stefanópoulos.[2] Viisi vuotta myöhemmin virkauransa jälkeen vuoden 1951 vaaleissa Poulítsas valittiin kansanedustajaksi marsalkka Papágosin perustaman Kreikkalainen kansankokous (Ellinikós Synergasmós) -puolueen listalta.[1]
Vuonna 1947 Poulítsasista tuli Ateenan akatemian jäsen ja sen presidentti vuonna 1957. Kreikan valtio kunnioitti hänen uraansa myöntämällä hänelle Feeniksin ritarikunnan suurristin.
Hänen tyttärenpoikansa on pitkäaikainen kansanedustaja ja Pasok-ministeri Dimítris Réppas.[3] Hänen toisen tyttärensä poika taas on julkisuuden henkilönä tunnettu Tákis Theodorakópoulos.[4] Poulítsas kuoli 16. tammikuuta 1968 Ateenassa.