Pandž
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Pandž, joka on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena eri alueilla kautta historian. Alkuperäistään nykypäivään Pandž on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kiistan kohteena, mikä tekee siitä perustavanlaatuisen vertailukohdan ihmiselämän eri näkökohtien ymmärtämiselle. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tutkitaan Pandž:n vaikutuksia ja merkityksiä sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Samoin analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka valaisevat tätä laajaa ja monimuotoista aihetta. Näin ollen pyrimme tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan vision, joka edistää Pandž:n tuntemusta ja ymmärtämistä sen kaikissa ulottuvuuksissa.
Pandž (tadžikiksi Панҷ) on joki Afganistanin ja Tadžikistanin rajalla. Se muodostaa Vahšiin yhtyessään Amudarjan. Joen pituus on 921 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 114 000 neliökilometriä.[1]
Pandž saa alkunsa Pamir- ja Wahanjoista. Se virtaa etupäässä kapeassa laaksossa. Tärkeimmät sivujoet ovat oikenpuoleiset Ğund, Bartang, Jazğulom, Vandžob ja Surxob (Qizilsu).[1]
Joen keskimääräinen virtaus on 1 000 kuutiometriä sekunnissa. Vettä käytetään maatalouden keinokastelun. Jokilaaksoa pitkin kulkee Tadžikistanin pääkaupungin Dušanben ja Vuoristo-Badahšanin autonomisen alueen keskuksen Xoruğin välinen maatie.[1]
Lähteet