Panssarisodankäynti

Panssarisodankäynti tarkoittaa panssarivaunujen käyttöä keskeisenä osana sodankäyntiä. Panssarivaunuja käytettiin sodankäynnissä ensimmäisen kerran ensimmäisessä maailmansodassa, ja toisessa maailmansodassa panssarisodankäynti oli ratkaisevan tärkeä osa saksalaisten salamasotaa . Nykyaikaisen sodankäynnin aikana panssarivaunun merkitys on vähentynyt panssarintorjunta-aseiden ja ilmavoimien kehityksen myötä.

Neuvostoliitossa perustettiin 1930-luvulla ensimmäiset panssarivaunuprikaatit, jotka pystyivät itsenäisiin sotatoimiin. Prikaati koostui neljästä panssaripataljoonasta, joissa oli kussakin neljä panssarivaunukomppaniaa. Komppanian vahvuus oli 8 vaunua, pataljoonan 32 ja prikaatin 128 vaunua. Hyökkäyksessä panssaripataljoonan kaistaksi määriteltiin 300-1000 metriä, kun jalkaväkipataljoonan kaistan leveys oli 1500-2500 metriä.

Panssarivaunut varustettiin sekä lähitoimintavaunuiksi, jotka tukivat jalkaväkeä, että kaukotoimintavaunuiksi, jotka etenivät läpimurron jälkeen vihollisen selustaan. Kaukotoimintavaunujen tuli olla nopeita ja raskaasti aseistettuja ja niiden tuli kyetä etenemään esteiden yli. Lähitaisteluvaunut saattoivat olla hitaampia ja kevyemmin aseistettuja.

Leningradin jalkaväkikoulussa opetettiin kurssilaisia P. D. Korkodinovin teoksen Nykyaikaisten armeijain mekanisoiminen ja motorisoiminen (1934) perusteella. Kirja käsitteli panssarijoukkojen toimintaa hyökkäys-, puolustus- ja viivytystaistelussa. Korkodinovin mukaan hyökkäystaistelussa tuli yhtä jalkaväkidivisioonaa kohti keskittää panssarijoukkoja 3-5 pataljoonaa eli 150-250 panssarivaunua, joita tuli käyttää kolmessa portaassa: 1. jalkaväkeä välittömästi auttavat (NPP), 2. jalkaväkeä kauempaa auttavat (DPP) ja 3. pitemmällä säteellä toimivat (DD). Näiden portaiden johdonmukainen liikkuminen hyökkäyksessä jäi riippumaan olosuhteista, mutta pääsääntö oli, että DD-tankit menevät ensimmäisinä hyökkäykseen, sitten DPP-tankit ja viimeisinä NPP-tankit. NPP-tankkien oli tarkoitus saavuttaa vihollisen asemien etulinjat jalkaväen valmistautuessa hyökkäykseen. Tällöin hyökkäys saisi aikaan samalla kertaa tapahtuvan iskun vihollisen rintamaan koko sen syvyydeltä.

• Salamasota

Sota

Aikakaudet	Sotatoimialueet	Aseet	Sodankäynnin tasot	Taistelevat aselajit	Tukevat aselajit	Luetteloita	Yleistä
Esihistoria Antiikki Keskiaika Uusi aika Teollistunut aika Nykyaika	Avaruus Ilmasota Informaatio Maasota Merisota Kotirintama	ABC Elektroninen Ilmavoimat Maavoimat Merivoimat Psykologinen	Strategia Operaatiotaito Taktiikka Taistelutekniikka	Ilmavoimat Jalkaväki Laivasto Merijalkaväki Panssarijoukot Ratsuväki	Huolto Ilmatorjunta Pioneeri Tykistö Viesti	Kenraalit Piiritykset Operaatiot Sisällissodat Sodat Sotarikokset Taistelut Vapaus-itsenäisyyssodat	Sodankäynti Sotahistoria Taistelu Piiritys Propaganda Rauha Pasifismi

• Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho. S. 194, 197-198. Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32381-5