Pantsarlahden bastioni

Tässä artikkelissa tutkimme Pantsarlahden bastioni:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Pantsarlahden bastioni on ollut kiinnostuksen ja keskustelun lähde. Kautta historian Pantsarlahden bastioni on ollut ratkaisevassa roolissa eri alueilla ja vaikuttanut kaikkeen kulttuurista talouteen. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Pantsarlahden bastioni:n monia puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Tutkimalla sen eri ulottuvuuksia pyrimme ymmärtämään paremmin sen merkitystä ja roolia jokapäiväisessä elämässämme. Samoin analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Pantsarlahden bastionin muuria ja ampuma-aukkoja.

Pantsarlahden bastioni on Viipurissa sijaitseva bastioni, joka rakennettiin 1570-luvulla. Se oli osa niin sanottua Sarvilinnoitusta, joka valmistui vuosina 1563–1617 keskiaikaisen Viipurin kaupunginmuurin itäpuolelle. Linnoitukseen kuuluivat myös samankokoinen Äyräpään bastioni sekä pienempi Valliportin bastioni, jotka kuitenkin on purettu.[1] Yhteensä kaupunginmuuriin ja Sarvilinnoitukseen rakennettiin 1500–1700-luvuilla kahdeksan bastionia,[2] joista Pantsarlahden bastioni on ainoa jäljellä oleva. Kaikki muut purettiin 1860-luvulla laajenevan kaupungin tieltä.[1]

Pantsarlahden bastionia restauroitiin vuonna 1927[3] ja kolme vuotta myöhemmin sen sisäpuolelle valmistui Viipurin taidemuseo, jonka on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Pyöreän tornin historiikkia vuoteen 1939 VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 17.6.2014.
  2. ↑ Linnoitusten historiaa keskiajalta 1800-luvun alkuun (Arkistoitu – Internet Archive) Rakennusperintö. Viitattu 17.6.2014.
  3. ↑ Viipurin kaupungin muinaismuistotoimikunnan arkisto Finna. Viitattu 17.6.2014.
  4. ↑ Arkkitehdin matkassa Viipurin helmiä etsimässä 2.6.2000. Verkkouutiset. Viitattu 17.6.2014.

Aiheesta muualla