Paprika

Nykyään Paprika on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Monet ihmiset ovat sitoutuneet tutkimaan Paprika:tä saadakseen syvemmän käsityksen sen merkityksestä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme Paprika:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Keskustelemme myös erilaisista näkökulmista ja mielipiteistä Paprika:stä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys. Huolimatta tähän asiaan omaksutusta kannasta, on kiistatonta, että Paprika:llä on ratkaiseva rooli yhteiskunnassamme ja se ansaitsee vakavan ja huolellisen pohdinnan.

Paprika
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Paprikat Capsicum
Laji: annuum
Kaksiosainen nimi

Capsicum annuum
L.

Katso myös

  Paprika Wikispeciesissä
  Paprika Commonsissa

Paprika (Capsicum annuum), myös ruokapaprika tai vihannespaprika, on yleinen koisokasveihin kuuluva viljelykasvi, jonka marjoja käytetään lajikkeen tulisuudesta riippuen sekä mausteena (chili) että vihanneksena (paprika). Lajista on myös koristelajikkeita. Paprika on peräisin Meksikosta. Tieteellisestä nimestään (annuum ’yksivuotinen’) huolimatta laji on monivuotinen, joskin viljelyssä usein yksivuotisena kasvatettava. Vihanneksena käytettävästä suurimarjaisesta vihannespaprikasta puuttuu kokonaan kapsaisiini, ja se on chilien tulisuuden mittauksessa käytettävän Scovillen asteikon nollapiste.

Viljely

Paprika valittiin Suomessa vuonna 2005 ja 2020 vuoden vihannekseksi.[2][3] Unkarin pustalla viljellään paljon paprikaa, sillä se on unkarilaisen keittiön tärkein mauste ja Unkarin kansallismauste.[4]

Ruokapaprikat eli vihannespaprikat ovat Capsicum annuum -lajin lajikkeita, joiden kapsaisiinipitoisuus on jalostettu niin alhaiseksi, että sitä voidaan käyttää vihanneksena. Kapsaisiinin puuttumisen on saanut aikaan vain yhden geenin mutaatio[5]. Lisäksi vihannespaprikat ovat yleensä paljon suurempikokoisia kuin mausteena käytetyt.[6]

Viljelyssä on runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka voivat olla väriltään punaisia, oransseja tai keltaisia. Jopa ruskeita ja mustia lajikkeita on jalostettu. Vihreät paprikat ovat raakoja. Kaikki kypsymisvaiheet kuitenkin sopivat ruokakäyttöön. Paprikan C-vitamiinipitoisuus on kaikista kasviksista suurimpia: 100 grammaa punaista paprikaa sisältää noin 180 mg ja sama määrä keltaista paprikaa yli 200 mg C-vitamiinia.[7] Lähinnä koristekäyttöön mutta myös mausteeksi kasvatetaan lajikkeita, joilla on pienet värikkäät marjat. Eräs tunnettu koristeellinen lajike on 'Bolivian Rainbow', jonka marjat vaihtavat kypsyessään väriä useita kertoja.

Lähteet

  1. ↑ Aguilar-Meléndez, A., Azurdia, C., Cerén-López, J., Menjívar, J. & Contreras, A.: Capsicum annuum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Kotipuutarha puutarhaliitto.fi. Viitattu 2.11.2015.
  3. ↑ Pesola, Piia: Arvaatko mikä on valittu vuoden 2020 vihannekseksi? Suomalaiset rakastavat sen raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa Maaseudun tulevaisuus. 16.8.2019. Viitattu 7.1.2020.
  4. ↑ Suomi – Unkari Seura » Paprika suomiunkari.fi. Viitattu 2.12.2017.
  5. ↑ Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  6. ↑ Paprika - vihannes.net vihannes.net. Arkistoitu 3.12.2017. Viitattu 2.12.2017.
  7. ↑ http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2270&lang=fi

Aiheesta muualla

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset