Nykymaailmassa Paraša on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Paraša on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai taloudellisen merkityksensä vuoksi aihe, joka ei jää huomaamatta. Ajan myötä olemme nähneet kuinka Paraša on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muuttuviin olosuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Paraša:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään. Analysoimme sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyhetkeen, kuinka Paraša on merkinnyt ennen ja jälkeen jokapäiväisen elämän eri puolilla.
Parašat hašavua (Hepreaksi: פָּרָשַׁת הַשָּׁבוּעַ) tai lyhyesti paraša, toiselta nimeltään sidra on Tooran viikkojakso, jota luetaan yhtenä viikkona juutalaisen jumalanpalveluksen yhteydessä. Sen resitoi julkisesti juutalaisten jumalanpalvelusten yhteydessä tähän tehtävään nimetty henkilö eli baal kore. Sen lukeminen aloitetaan sapattina iltapäivän jumalanpalveluksessa, jossa siitä luetaan alkuosa, ja sama kohta luetaan uudelleen maanantain ja torstain aamupalveluksessa. Sapattiaamun jumalanpalveluksessa se luetaan kokonaan. Suurina juhlapyhinä viikkojakson sijasta luetaan kyseisen juhlan Toora-jakso. Juhlapyhinä ja sapattina sen lukua seuraa haftara, jossa luetaan kohta profeettojen kirjoista. Parašoita on yhteensä 54, ja ne kaikki luetaan yhden juutalaisen kalenterivuoden aikana. [1] Jokaisella parašalla on nimi, joka tulee jostain sen ensimmäisessä lauseessa olevasta sanasta. Toora luetaan loppuun joka vuosi niin, että viimeinen jakso osuu Simhat Toraksi, jolloin tätä juhlistetaan synagogissa esimerkiksi tanssimalla ja laulamalla. [2]