Parthenios

Nykyään Parthenios on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Parthenios:n tärkeydestä on keskusteltu ja tutkittu laajasti eri alojen asiantuntijoita, mikä on herättänyt kiinnostusta kaiken ikäisissä ja -taustaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Parthenios:n vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla. Parthenios:stä on tullut keskeinen keskustelun ja tutkimuksen aihe aina populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Liity kanssamme tälle matkalle Parthenios:n eri puolien läpi ja löydä sen merkitys nykymaailmassa.

Parthenios Nikaialainen (m.kreik. Παρθένιος ὁ Νικαεύς, Parthenios ho Nikaeus, lat. Parthenius Nicaenus, ensimmäinen vuosisata eaa.) oli kreikkalainen kieliopintutkija ja runoilija. Hän oli kotoisin Bithynian Nikaiasta.

Cinna otti hänet vangiksi ja vei hänet Roomaan vuonna 72 eaa. Hän kävi Neapoliissa, jossa hän opetti Vergiliukselle kreikkaa. Muuten hän eli Aleksandriassa.

Parthenios kirjoitti elegioita, erityisesti kuolleiden muistolle, sekä lyhyitä eeppisiä runoja. Hänen ainoa säilynyt teoksensa on Erotika Pathemata (Rakkauden suruista), jonka hän kirjoitti runoilija Cornelius Gallukselle. Se on kokoelma, joka sisältää 36 rakkaustarinaa, jotka kaikki päättyvät onnettomasti.[1] Ne on lainattu eri historioitsijoilta ja runoilijoilta. Nämä tarinat ovat arvokkaita siksi, että niistä saa paljon tietoa aleksandrialaisista runoilijoista ja kieliopintutkijoista, sillä Parthenios mainitsi lähteensä runoissaan.

Parthenioksen sanotaan eläneen Tiberiuksen valtaannousuun vuonna 14 saakka. Häntä kutsutaan usein "viimeiseksi aleksandrialaiseksi".

Lähteet

  1. ↑ Yleisen kirjallisuuden historia. Ensimmäinen osa, Itämaat, antiikin kansat, varhaiskristillinen kirjallisuus kirjoittanut Eino Railo. s. 340. WSOY, 1933. Kansalliskirjasto Viitattu 07.07.2019.