Parumala Thirumeni

Tässä artikkelissa tutkimme Parumala Thirumeni:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiinsa tämä aihe herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta kaiken ikäisissä yksilöissä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla käsittelemme tärkeimpiä ja merkittävimpiä Parumala Thirumeni:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman. Samoin tarkastelemme sen vaikutuksia eri aloilla kulttuurista tieteeseen, mukaan lukien sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä valaista Parumala Thirumeni:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Parumala Thirumeni

Pyhä Geevarghese Mar Gregorios eli Parumala Thirumeni (15. kesäkuuta 1848 – 2. marraskuuta 1902) oli intialainen uskonnollinen johtaja ja myöhemmin sekä Malankaran jakobiittisen syyrialais-ortodoksisen kirkon että Malankaran ortodoksisen syyrialaisen kirkon pyhimys. Hänet tunnetaan yleisesti nimellä Parumala Thirumeni (Parumalan piispa).

Nuoruus

Geevarghese syntyi Chathuruthyn perheeseen Mulanthuruthyssa, Keralassa. Hänen vanhemmillaan, Kochu Mathailla ja Mariamilla, oli yhteensä kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Viidennen lapsen, Ipeoran, synnyttyä Mariam kuoli. Geevarghese opiskeli Malpan Geevarghesen alaisuudessa ja vihittiin diakoniksi 14. syyskuuta 1859 kymmenvuotiaana.

Ura

Malpan sairastui vakavasti isorokkoon. Ainoastaan Geevarghese jäi hoitamaan häntä kun muut oli lähetetty kotiin. Kahdeksan päivän kuluttua Malpan kuoli ja Geevarghese sairastui. Tänä aikana hän näki näyn, jossa Neitsyt Maria ilmestyi hänelle ja kehotti häntä omistamaan loppuelämänsä Herralle. Pian tämän jälkeen Geevarghese parani. 1865, 18-vuotiaana, Geevarghese vihittiin papiksi. Joseph Mar Dionysios liitti hänet munkkijärjestöön vuonna 1872. Antiokian patriarkka Ignatius Pathros IV vihki hänet piispaksi 10. joulukuuta 1876, jolloin hänestä tuli Mar Gregorios. Ikänsä vuoksi häntä kutsuttiin nimellä 'Kochu Thirumeni' (Nuori Piispa). Mar Gregorios toimi Ignatius Pathros IV:n sihteerinä ja tulkkina ja oli vuonna 1876 todistamassa historiallista Mulanthyrithyn synodin päätöslauselmaa, joka solmittiin Intian syyrialais-ortodoksisen kirkon ja Antiokian ja koko Idän Pyhän Istuimen välillä. Mar Gregorios nimitettiin piispaksi Niranamiin, Keralaan, ja hän perusti luostarin Keralan Parumalaan.

Pyhimysmäinen elämäntapa

Parumalan seminaarissa hän johti askeettista elämää. Hän heräsi aamulla kello neljä ja rukoili viiteen asti. Sitten hän opetti diakoneja kello seitsemään asti, jonka jälkeen hän rukoili ja nautti kevyen aamiaisen. Yhdeksästä yhteentoista hän opetti jälleen diakoneja. 11:stä keskipäivään hän hoiti hallinnollisia asioita, minkä jälkeen hän rukoili ja söi lounaan. Sitten hän lepäsi 13.30 asti, minkä jälkeen hän opetti kello kuuteentoista asti pitäen välissä lyhyen rukoushetken. Kello kuudestatoista 17.30 asti hän hoiti hallinnollisia tehtäviä. Illan rukousten ja illallisen jälkeen hän opetti diakoneille Raamattua. Kompletorion jälkeen kello 21 hän antoi diakonien mennä nukkumaan, mutta saattoi itse vielä rukoilla keskiyöhön asti.

Kuolema

Mar Gregorios sairastui palatessaan Veeyapuramin kirkosta vihittyään avioparin. Jo sairautensa alussa hän tajusi elävänsä viimeisiä elinpäiviään. Vaikka hän heikkeni päivä päivältä, hänen kasvonsa kirkastuivat myös päivä päivältä. Keskiyöllä, 2. marraskuuta 1902 hän kuoli valmistautuneena kohtaamaan Taivaallisen isänsä.

Lähteet

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.