Parvis Notre-Dame - place Jean-Paul-II:n teema on teema, joka on ollut läsnä läpi ihmiskunnan historian. Muinaisista ajoista lähtien Parvis Notre-Dame - place Jean-Paul-II on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan lähde. Sen merkitys ylittää kulttuuriset, sukupolvien ja maantieteelliset esteet ja kattaa niinkin erilaisia näkökohtia kuin filosofia, tiede, politiikka, taide ja jokapäiväinen elämä. Vuosisatojen aikana Parvis Notre-Dame - place Jean-Paul-II on ollut useiden tulkinnan kohteena, ja se on saanut erilaisia merkityksiä riippuen kontekstista, johon se on kehystetty. Tässä artikkelissa perehdymme Parvis Notre-Dame - place Jean-Paul-II:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen eri puolia ja sen merkitystä nykyään.
Parvis Notre-Dame - place Jean-Paul-II (vuoteen 2006 Place du Parvis-Notre-Dame) on aukio Pariisin historiallisessa keskustassa Île de la Citén saarella, Notre-Damen katedraalin edessä.
Aukio rajoittuu etelässä Seinejokeen. Aukiota ympäröivät rakennukset ovat Notre-Damen katedraali itäisellä sivulla, Hôtel-Dieu de Paris -sairaala pohjoisella sivulla ja Pariisin pääpoliisiasema läntisellä sivulla. Aukion alla on historiallisten rakennusten raunioita esittelevä arkeologinen museo Crypte archéologique. Aukiolla on myös kivilaatalla merkitty point zéro -nollapiste, josta mitataan kaikki viralliset etäisyydet Ranskassa.[1]
Notre-Damen edessä ollut aukio oli alun perin paljon nykyistä pienempi. Nykyinen aukio luotiin 1860-luvulla purkamalla useita historiallisia kortteleita osana paroni Haussmannin kaupunkisuunnitelmaa. Crypte archéologiquen avaamisen yhteydessä vuonna 1980 aukion kiveykseen merkittiin valkoisilla kivillä historialliset katulinjat. Myös Notre-Damen paikalta keskiajalla puretun pyhän Tapanin katedraalin sijainti on merkitty kiveykseen. Aukion nimi oli aiemmin Place du Parvis-Notre-Dame, mutta vuonna 2006 se sai nykyisen nimensä edellisenä vuonna kuolleen paavi Johannes Paavali II:n mukaan.[2] Notre-Damen katedraalin takana sijaitseva aukio on vastaavasti nimeltään Square Jean XXIII paavi Johannes XXIII:n mukaan.[1]
Aukion etelälaidalla on Kaarle Suurta, Rolandia ja Olivieria esittävä ratsastajapatsas. Louis ja Charles Rochet’n toteuttama veistos pystytettiin vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyn yhteydessä.[2]