Parviäly

Parviäly-päivänä olemme erittäin tärkeän aiheen edessä, joka ansaitsee käsitellä ja keskustella yksityiskohtaisesti. Vaikutus, joka Parviäly:llä on ollut elämäämme, on kiistaton, ja sen merkitys on kiistaton. Kautta historian Parviäly on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, mikä osoittaa sen merkityksen eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Parviäly:n maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Täydellisen ja objektiivisen näkemyksen tarjoamiseksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja argumentteja rikastaaksemme ymmärrystämme Parviäly:stä ja sen vaikutuksista.

Parviäly (tai parviälykkyys) on tekoälytutkimuksen osa-alue, joka tutkii hajautettujen itseorganisoituvien agenttien kollektiivista käyttäytymistä. Parviälyn (engl. Swarm intelligence) käsite on peräisin soluautomaattien tutkimuksesta (Beni & Wang, 1989).

Parviälyn kannalta kiinnostavat systeemit koostuvat tyypillisesti yksinkertaisista agenteista, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Vaikka agenttien käyttäytymistä ei hallita keskitetysti, agenttien välisistä paikallisista vuorovaikutuksista kehkeytyy globaaleja käyttäytymismalleja. Luonnon esimerkkejä parviälykkäistä järjestelmistä ovat muun muassa muurahaisyhdyskunnat, mehiläispesät ja lintujen, heinäsirkkojen [1] kalojen ja monien nisäkkäiden käyttäytyminen parvissa ja laumoissa.

Parviälyn alan tunnetuimmat algoritmit ovat muurahaiskolonnaoptimointi ja hiukkasparvioptimointi.

Katso myös

Lähteet

  1. Sirkkaparvi on superorganismi. Tiede -lehti. 5.6.2006. Arkistoitu 24.5.2012.

Kirjallisuutta

  • Surowiecki, James: Joukkojen viisaus: Miksi monet ovat viisaampia kuin harvat. ((The wisdom of crowds: Why the many are smarter than the few, 2004.) Suomentanut Arto Häilä) Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-06-3

Aiheesta muualla