Tämä artikkeli käsittelee aihetta Pasi Harvela, käsite, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Pasi Harvela on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskustelua, tutkimusta ja erilaisia tulkintoja. Ajan myötä Pasi Harvela:stä on tullut kiinnostava aihe sekä akateemisessa maailmassa että päivittäisessä keskustelussa, ja sen vaikutus on levinnyt useille alueille, ja siitä on tullut perustavanlaatuinen vertailukohta ajankohtaisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Tässä katsauksessa tarkastellaan erilaisia näkökulmia Pasi Harvela:een, jotta saadaan laaja ja rikastuttava näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksesta nyky-yhteiskunnassa.
Pasi Kullervo Harvela (8. marraskuuta 1906 Kotka – 26. marraskuuta 1976 Hämeenlinna)[1] oli suomalaisen pesäpalloilun merkkihenkilö ja tienraivaaja aktiivipelaajana, taktikkona ja sääntöjen kehittäjänä.
Pasi Suurilähde? oli ammatiltaan lääninasessori, varatuomari ja sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Pelaajaurallaan Harvela edusti Haminan Palloilijoita, jossa saavutti SM-hopeaa 1928–1930 ja Riihimäen Pallonlyöjiä, jonka riveissä oli voittamassa vuoden 1933 Suomen mestaruutta. Itä–Länsi-otteluun Harvela valittiin 1932, 1933 ja 1935.
Harvela toimi Pesäpalloliiton johtokunnassa 1929–1936 ja julkaisi Pesäpalloilijan opas -nimisen kirjan vuonna 1934. Harvela toimi pesäpallovalmentajana Virossa vuonna 1932. Hänelle myönnettiin Pesäpalloliiton kultainen ansiomerkki numero 5.