Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Patogeeni, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Patogeeni on ollut ratkaisevassa roolissa eri alueilla, sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Alkuperäistään nykypäivään Patogeeni on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Patogeeni:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tarjoamme oivalluksia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä nykymaailmassa.
Taudinaiheuttaja eli patogeeni (kreikan sanoista πάθος pathos, "kärsimys" ja γενής genēs alkuperään viittaava sana, "tuottaja") on sairautta aiheuttava loinen, bakteeri, virus tai prioni.[1][2] Taudinaiheuttamiskykyä kutsutaan virulenssiksi.[3]
Prionit ovat valkuaisaineita, joiden tautia aiheuttava ja tarttuva muoto kykenee muuttamaan normaalimuotoisen prionivalkuaisaineen itsensä kaltaiseksi. Prionitauteja ovat esim. lampaiden ja vuohien skrapi ja ihmisen Creutzfeldt-Jakobin tauti.[4]
Virukset ovat valomikroskoopilla näkymättömiä solunsisäisiä loisia, jotka solusta vapautuessaan vaurioittavat sitä. Viruksia on kaikentyyppisillä solullisilla yksisoluisista bakteereista monisoluisiin eläimiin ja kasveihin. Ihmisten merkittäviä virustauteja ovat mm. nuhakuumeet, influenssat, AIDS, polio sekä erilaiset rokot. Myös monien elinikäisten kansantautien taustalla saattaa olla virustartunta.[5]
Bakteerit ovat pieneliöitä, joita elää mm. maaperässä, vedessä ja muissa eliöissä. Suuri osa bakteereista on ihmiselle hyödyllisiä, mutta osa bakteereista aiheuttaa tauteja. Ihmisen merkittäviä bakteeritauteja ovat esim. jäykkäkouristus, klamydia, kuppa, salmonellatauti ja tuberkuloosi.[6]
Muita ihmiselle tauteja aiheuttavia taudinaiheuttajia ovat sienet (esim. silsa), alkueläimet (esim. horkka) ja monisoluiset loiseläimet (esim. kihomato).