Paviljonki on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi nykyään. Sen vaikutus ulottuu eri aloille teknologiasta politiikkaan, koko yhteiskuntaan. Vuosien varrella Paviljonki on herättänyt jatkuvaa keskustelua, joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä. Tässä artikkelissa tutkimme Paviljonki:n ympärillä olevia eri puolia ja näkökulmia analysoimalla sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nykyelämän eri alueilla.
Paviljonki (ranskan sanasta pavillon ’paviljonki, teltta’[1]) tarkoittaa pientä, ilmavaa ja kevytrakenteista rakennusta, kuten huvimajaa, puistomajaa tai tilapäiskäyttöön tarkoitettua näyttelyrakennusta, jolle on tyypillistä, että se pysyy tukematta pystyssä. Nimeämisperusteena oli alun perin se, että rakennuksessa oli telttamainen, terävähuippuinen katto, ja paviljongin alkumuodot pystytettiin kangasteltan tavoin ulkoilmajuhlia varten. Rakenteet kehittyivät pysyvimmiksi ja 1600-luvulla paviljongeiksi nimitettiin kaikenlaisia puistomajoja.
Paviljonki voi olla myös suuremman rakennuksen osa, kuten esimerkiksi barokkiarkkitehtuurin käyttämä kulmapaviljonki.
Paviljonkijärjestelmä tarkoittaa erillistä, itsenäisistä osista muodostuvaa kokonaisuutta, jonka osastot ovat eri rakennuksissa. Tällainen kokonaisuus voi olla esimerkiksi kasarmi, koulu tai sairaala. Tämän järjestelmän mukaan rakennettiin muun muassa entinen Nikkilän mielisairaala Sipoossa (toiminnassa 1914–1999), Pitkäniemen sairaala Nokialla ja nykyinen Vaalijalan kuntoutuslaitos Pieksämäellä.[2]