Peder Svart

Nykymaailmassa Peder Svart:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​jokapäiväiseen elämään Peder Svart on noussut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi. Sen merkitys on sen kyky vaikuttaa siihen, miten ihmiset, yritykset ja instituutiot kohtaavat erilaisia ​​haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Peder Svart:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin ja hyötyihin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää, kuinka Peder Svart muokkaa nykymaailmaa ja miten se voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Peder Svart (k. 1562) oli ruotsalainen piispa ja historiankirjoittaja.

Hänestä tuli vuonna 1556 Västeråsin piispa; häntä kutsuttiin myös nimellä Peder Andræ, lisänimi oli ”Svart” (’musta’),[1] latinankielinen nimi Petrus Andreæ Niger[2]. Peder Svart laati vastineen Tanskalaiselle riimikronikalle ja kirjoitti historian Kustaa Vaasan hallituskaudesta vuoteen 1534.[1]

Svart pääsi pääsi 1548 Kustaa Vaasan hovikappalaiseksi, 1556 Vesteråsin piispaksi. Hän nautti kuninkaan luottamusta ja puolusti teoksissaan tämän kantaa. Häneltä on jäänyt kolme kirjallista teosta: G. E. Klemmingin 1870 julkaisem Gustaf I:s kronika af Peder Swart, jota pitkään pidettiin erään Rasmus Ludviginpojan kirjoittamana, runomuotoisen The svenskas rätferdelige oeh oumgängelige gensvar, joka sisältää ruotsalaisten vastauksen tanskalaiseen riimikronikkaan, sekä ruumissaarnan Kustaa Vaasan hautajaisissa (painettu 1620).[2]

Hän kirjoitti hallituskauden kronikan Götstaff Vasasta kuninkaan sanelun mukaan. Siinä kuvataan muun muassa valtiopäivät Västeråsissa 1527 sekä seikkailut Taalainmaalla. Seikkailutarinoilla kuningas Kustaa Vaasa pyrki kasvattamaan mainettaan. Tarinat tulivat ruotsalaisille niin tutuiksi, että niitä alettiin pitää tosina. Yksi tarina kertoi Vaasahiihdosta. Sen mukaan Kustaa pakeni vuodenvaihteessa 1521 hiihtäen kohti Norjan rajaa, koska taalainmaalaiset eivät uskoneet hänen tarinaansa Tukholman verilöylystä eivätkä halunneet liittyä hänen kapinahankkeeseensa. Kun Moran kaupungin asukkaat kuulivat asiasta tietoja muualtakin, he nolostuivat ja lähettivät kaksi nopeaa hiihtäjää Kustaan perään, saivat tämän kiinni 90 kilometrin päässä Sälenissä ja toivat hänet sankarina takaisin Moraan.[3]

Peder Svart on haudattu Västeråsin tuomiokirkkoon.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 507. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  2. ↑ a b Svart, Peder, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 679–680. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
  3. ↑ Christensen, Else & Koll, Boris: Pohjolan valtias. Tieteen Kuvalehti Historia, 2011, nro 4, s. 34–39. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209
  4. ↑ Åstrand, Göran: Här vilar berömda svenskar, s. 102. 1999.