Nykymaailmassa Pedro Nunes (matemaatikko) on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja ihmissuhteisiin Pedro Nunes (matemaatikko):stä on tullut keskeinen elementti, joka määrittää sävyn monille päätöksille ja toimille. Ajan myötä siitä on tullut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde, joka on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja syvällisiä analyyseja, joissa pyritään ymmärtämään sen vaikutus ja laajuus. Tässä mielessä on olennaista käsitellä kattavasti ja yksityiskohtaisesti kaikkea, mitä Pedro Nunes (matemaatikko) sisältää, jotta saadaan selkeämpi ja täydellisempi näkemys sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan.
Pedro Nunes | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1492 Alcácer do Sal, Portugali |
Kuollut | 1577 Coimbra, Portugali |
Koulutus ja ura | |
Oppilaat | Henrik I, Luís of Portugal, Duke of Beja (käännä suomeksi), Martim Afonso de Sousa ja João de Castro |
Tutkimusalue | Tähtitiede ja kartoitus |
|
|
![]() Nimikirjoitus |
|
|
Pedro Nunes (tai Nunez, Nuñez, latinaksi Petrus Nonius) (1492 Alcácer do Sal, Portugali – 1577 Coimbra, Portugali) oli portugalilainen matemaatikko, maantieteilijä ja tähtitieteilijä.[1][2][3]
Nunes opiskeli muinaisia kieliä, filosofiaa ja lääketiedettä Lissabonissa ja matematiikkaa Salamancassa. Vuonna 1519 hän lähti tullitarkastajaksi Goalle Intiaan, josta palasi vuonna 1529 kuninkaalliseksi kosmografiksi. Luennoituaan kolme vuotta Lissabonissa hänelle perustettiin Coimbran yliopistoon korkeamman matematiikan professuuri, jota hän hoiti vuosina 1544–1562. Hän kävi keskusteluja ulkomaisten oppineiden kanssa, erityisesti ranskalaisen matemaatikon Oronce Finen kanssa. Hän toimi myös Portugalin hallitsijasuvun kotiopettaja.[1][2][3]
Nunes tutki ensimmäisenä loksodromista käyrää, joka on tärkeä navigoinnin kannalta. Hän oli myös ensimmäinen, joka ehdotti menetelmää hämärän pituuden laskemiseksi. Tähtitieteellisten mittausten tarkempaa suorittamista varten hän rakensi astrolabin tuloksia tarkentaneen mittalaitteen. Hänen kirjoituksistaan voidaan mainita Tratado da Esphera (1537), runsaasti kommentoitu käännös osista Klaudios Ptolemaioksen teosta, De crepusculis (1542) ja De arte atque ratione navigandi (1546). Hänen selkeä selontekonsa portugalilaisten tutkimusmatkailijoiden varhaisista tieteellisistä välineistä oli kuuluisa. Hänen kirjoitustensa täydellinen painos ilmestyi Baselissa vuonna 1592. Noonio-asteikko on nimetty Nunesin mukaan.[1][2][3]