Pehr Jonas Törnqvist

Nykymaailmassa Pehr Jonas Törnqvist:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostuksen aihe eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, akateemisesta tai poliittisesta alalla, Pehr Jonas Törnqvist on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt keskustelua ja pohdintaa asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa yleensä. Sen vaikutus vaihtelee kulttuurista teknologiaan, mukaan lukien talous ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Pehr Jonas Törnqvist on muuttanut ja muuttaa edelleen maailmaa, jossa elämme, sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Pehr Törnqvist 1860-luvun puolessa­välissä.

Pehr Jonas Törnqvist (24. huhtikuuta 1788 Turku – 19. toukokuuta 1870 Helsinki)[1] oli suomalainen laki- ja valtiopäivämies ja senaattori.

Törnqvist sai salaneuvoksen arvon 1862. Hän oli senaatin oikeusosaston jäsen 1841–1862.[2] Aatelisarvon saatuaan hän oli edustaja valtiopäivillä 1863–1864. Törnqvist oli sensuurikomitean puheenjohtaja 1832–1866. Hänen muistiinpanojaan valtiollisista tapahtumista, hallitustoimista ja elämäkerrallisia virkamiesluetteloita on Valtionarkistossa.[1][3]

Lähteet

  1. ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Pehr Jonas Törnqvist. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. ↑ Savolainen, Raimo: ”Törnqvist, Pehr (1788–1870)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 130–131. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, s. 425. Otava 1966.