Tässä artikkelissa analysoimme Pekilosieni:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Pekilosieni on viime vuosina noussut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Kautta historian Pekilosieni:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla taloudesta kulttuuriin, politiikkaan ja tekniikkaan. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää tarkastella yksityiskohtaisesti Pekilosieni:n vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja koko yhteiskunnan kehitykseen. Lisäksi tutkimme Pekilosieni:n tulevaisuuden vaikutuksia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Paecilomyces variotii | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kotelosienet Ascomycota |
Luokka: | Eurotiomycetes |
Alaluokka: | Eurotiomycetidae |
Lahko: | Eurotiales |
Heimo: | Trichomaceae |
Suku: | Paecilomyces |
Laji: | variotii |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Pekilosieni viittaa tiettyyn eristettyyn mikrosienikantaan, joka kuuluu Paecilomyces variotii -lajiin.[2] Kyseisen mikrosienikannan eristi aikoinaan suomalainen Oy Keskuslaboratorio 1960-luvulla alkaneessa kehitysprojektissa, jonka tarkoituksena oli löytää kilpailukykyinen menetelmä proteiinin valmistamiseksi hiilihydraattipitoisista liuoksista.[3] Menetelmä patentoitiin ja sitä käytettiin teollisessa mittakaavassa vuosina 1975–1991 Jämsänkoskella ja Mäntässä puhdistamaan sulfiittittisellun valmistuksessa syntyvä sivuvirta ja tuottamaan proteiinia käytettäväksi eläinrehutuotteissa.[4] Proteiinituotetta markkinoitiin ja myytiin Suomessa ”Pekilo”-tavaramerkin alla. Tuotanto kuitenkin lopetettiin vuonna 1991 viimeisen sulfiittiselluloosa-prosessin sulkeutuessa Mäntässä.[5] Mäntässä ollut pekilotehdas toimii nykyään kulttuurikeskuksena, jonka nimenä on Pekilo.[6]
Nykyisin oikeudet Pekilo-proteiinituotteessa käytettyyn mikrosienikantaan omistaa suomalainen startup-yritys eniferBio Oy, joka kehittää ratkaisua kestävästi tuotetun ravintoproteiinin valmistamiseksi korvaamaan esimerkiksi soijaproteiinia.[7]