Pekka Kiiski

Tässä artikkelissa aiomme syventää Pekka Kiiski:n aihetta tutkimalla sen monia puolia ja tarjoamalla kokonaisvaltaisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen eri yhteyksissä. Pekka Kiiski on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua, sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan ja vaikutuksestaan ​​henkilökohtaisella tasolla. Tarkastellaan perusteellisen analyysin ja lukuisten esimerkkien avulla Pekka Kiiski:n eri ulottuvuuksia, tarkastellaan sen maailmanlaajuisia vaikutuksia ja korostetaan sen roolia nykyisen ympäristömme muokkaamisessa. Olitpa alan asiantuntija tai vain utelias oppimaan lisää, tämä artikkeli lupaa tarjota rikkaan ja oivaltavan näkökulman Pekka Kiiski:een.

Pekka Kiiski (30. elokuuta 1897 Kurkijoki – 11. heinäkuuta 1976 Suonenjoki) oli suomalainen poliitikko. Kiiski toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1948–1951 edustaen Kymen läänin vaalipiiriä. Kiiski toimi kunnallispolitiikassa Kurkijoen kunnanvaltuuston ja Suonenjoen kunnanvaltuuston jäsenenä, joista ensimmäisessä puheenjohtajana. Kiiski kävi kansakoulun, maamieskoulun, kansanopiston ja kansankorkeakoulun. Politiikan ulkopuolella Kiiski toimi maanviljelijänä Kurkijoella 1926–1939 ja 1942–1944 sekä Suonenjoella 1946–1976, Turunmaa-lehden toimittajana 1923–1924, Maakansan toimittajana 1924–1925, siirtoväen huollon varastopiirin esimiehenä Iisalmessa ja Helsingissä 1940–1941, siirtoväen sijoituksen ja asunto-olojen tarkastajana 1941–1943, maatalousministeriön asutusasiainosaston siirtoväen asutukseen liittyvien asioiden tarkastajana 1944–1946 ja Vapaussoturien huoltosäätiön matka-asiamiehenä. Kiisken vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Kiiski ja Maria Veripää.[1]

Lähteet

  1. ↑ Pekka Kiiski Suomen kansanedustajat. Eduskunta.