Perfluorioktaanihappo

Tässä artikkelissa perehdymme Perfluorioktaanihappo:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja opimme lisää sen vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen merkitykseen tänään, tarkastelemme yksityiskohtaisesti Perfluorioktaanihappo:tä ja sen vaikutusta sitä ympäröivään ympäristöön. Kattavan analyysin avulla löydämme Perfluorioktaanihappo:n ympärillä olevat erilaiset näkökulmat sekä sen merkityksen eri opintoalojen kehityksessä. Epäilemättä Perfluorioktaanihappo on kiehtova aihe, joka ansaitsee tutkimisen ja syvällisen analysoinnin, minkä vuoksi sukeltamme sen syvyyksiin tässä artikkelissa.

Perfluorioktaanihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2,2,3,3,4,4,5,5,6,6,7,7,8,8,8-pentadekafluorioktaanihappo
CAS-numero 335-67-1
PubChem CID 9554
SMILES C(=O)(C(C(C(C(C(C(C(F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C8HF15O2
Moolimassa 414,07 g/mol
Sulamispiste 55–56 °C
Kiehumispiste 189–192 °C
Tiheys 1,8 g/cm3
Liukoisuus veteen 3,4 g/l

Perfluorioktaanihappo eli PFOA on keinotekoinen happo, jota on käytetty muun muassa Teflonin aineosana. PFOA:n tuotantoa ja käyttöä on rajoitettu vuodesta 2020 lähtien.[1] Perfluorioktaanihappo kuuluu perfluorattuihin yhdisteisiin (PFAS), jotka kestävät hyvin lämpöä sekä hylkivät vettä ja öljyä.

Teflonin kehittäjäyritys DuPont määrättiin joulukuussa 2005 maksamaan Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:lle korvaukset haitallisia kemikaaleja koskevan ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta. DuPont on pitänyt yli 20 vuotta omana tietonaan, että teflonin olennainen valmistuksessa käytetty komponentti, perfluorioktaanihappo eli PFOA, saattaa olla haitallinen ihmisille ja ympäristölle. DuPontin mukaan teflonilla käsitellyt kuluttajatuotteet ovat turvallisia eikä niihin jää aineesta pitoisuuksia. Amerikkalaisen ympäristöjärjestön Environmental Working Groupin (EWG) mukaan PFOA on eläinkokeissa aiheuttanut muun muassa syöpää ja kehitysvammoja.

Perfluorioktaanihapon kemiallinen kaava on C8HF15O2, moolimassa 414,07 g/mol, sulamispiste 55–56 °C, kiehumispiste 189–192 °C, tiheys 1,8 g/cm3, liukoisuus veteen 3,4 g/l ja CAS-numero 335-67-1.

Lähteet

Aiheesta muualla